109 osumaa
Tuoreet rekisteritiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien nopeasta yleistymisestä Suomessa herättävät kysymyksiä.
Pitääkö potilaalle kertoa, jos lääkäri on käyttänyt diagnoosissa apunaan tekoälyä, kysyy tutkija Marika Mäkinen.
Lyhytterapialla asiakkaat pääsisivät jonosta psykososiaalisen tuen äärelle, muistuttaa Suomen Lyhytterapeutit ry.
Meillä sukupuolen löytäminen on yksilön ja lääkärin vastuulla, kirjoittaa Taina Kinnunen. Kinnunen on kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Oulun yliopistossa.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Lääkärit pelkäävät kuolemaa yhtä paljon kuin muutkin, tai enemmänkin, sanoo uransa saattohoidossa tehnyt Anneli Vainio.
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Me nuorten parissa toimivat tiedämme oikein hyvin, miten kohtuuton nykytilanne alimitoitettuine hoitoresursseineen on.
Datan keräystapojen lisääntyminen voi vaikuttaa myös lääkärin ja potilaan suhteeseen.
Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Etelä-Savon Essotessa on saatu erittäin hyviä kokemuksia uniapneapotilaiden CPAP-hoidon etäohjauksesta.
Koronapotilaiden hoito on aktivoinut kysymyksiä potilaiden kameravalvontaa koskevista ohjeista.
Varsinkin terveet tutkittavat miettivät, uskaltaako tulla tutkimuksiin, sanoo professori Terhi Piltonen.
Eniten koronapandemia näkyy klinikalla varautumisena ja toiminnan muutoksina.
Toipilasplasmaa pidetään turvallisena ja hyvin siedettynä.
? On hyvä, että rokotteita kehitetään monessa paikassa ja moneen toimintaperiaatteeseen perustuen, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
Rääkki vie ihmisenä olemisen perusteisiin, kirjoittaa kirjailija Tiina Raevaara koilumnissaan.
Hyvä kotiuttaminen vaatii keskustelua ja ymmärrystä potilaan olosuhteista, sanoo Jukka Tolonen.
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä.
Lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia.
Yhteishenki saa kiitosta ja kasvavat ryhmäkoot moitteita, kun viiden lääkiksen opiskelijat arvioivat omia yliopistojaan.
Helsinkiläinen koululääkäri kyseenalaistaa koko ikäluokkien lääkärintarkastukset. THL on toista mieltä.
Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon saattaminen oikeaan muotoon, arvioi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
Saku Pelttari kirjoittaa oireisiin liittyvistä peloista, jotka voivat haitata elämää enemmän kuin itse sairaus tai sen oireisto.
Sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut.
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Toiminnallinen riippuvuus saattaa kaapata vauvan vanhemman hermoradastot käyttöönsä aineriippuvuuden tavoin. Digiriippuvuuden haitat vanhemmuudelle ovat toistaiseksi jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle.