68 osumaa
Pirjo Väyrynen on tyytyväinen, että uskalsi mennä tekonivelleikkaukseen ja hoito sujui hyvin.
Pitääkö potilaalle kertoa, jos lääkäri on käyttänyt diagnoosissa apunaan tekoälyä, kysyy tutkija Marika Mäkinen.
Bioanalyytikot eli laboratoriohoitajat huolehtivat, että laboratoriotutkimukset sujuvat oikein ja niistä saatavat tulokset ovat luotettavia.
Terveydenhuoltotutkimus ei tuota patentoitavia tuotteita, vaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Tietoturva-asioita harjoitellaan terveydenhuollossa ja jokaisen pitää tietää, mitä tehdä, kun jotain sattuu.
Toisiolaki hidastaa ja hankaloittaa etenkin ajankohtaisten ilmiöiden tutkimusta.
Nuoret oli häkellyttävän helppo siirtää etäopintoihin ja sulkea huoneisiinsa ilman sen suurempaa poliittista keskustelua.
Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.
Koronapotilaiden hoito on aktivoinut kysymyksiä potilaiden kameravalvontaa koskevista ohjeista.
On herännyt kysymyksiä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
STM sai 68 vastausta lausuntopyyntöön.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Yleisin ongelma oli reseptin vanheneminen tai lääkkeen loppuminen reseptiltä asiakkaan tietämättä.
Myös kotisairaanhoidon turvallisuus paranisi, kun tieto liikkuisi paremmin.
Sen tavoitteiksi kirjattiin kaikkia kivoja juttuja digitalisaatiosta täydelliseen tasa-arvoon, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Suomen valttina on laatu, kun kilpaillaan syöpälääketutkimusten saannista. Siksi tutkimusresurssien riittävyydestä tulisi huolehtia, sanovat asiantuntijat.
Lakimuutosta ei ole kokonaan haudattu.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Teknologia parantaa tiedon kulkua ja neljällä vuodeosastolla otetaan käyttöön uusi erikoislääkärin toimenkuva eli hospitalisti.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Yksilön tietosuoja on arvokas asia, mutta sen varjelu saa välillä naurettavia muotoja, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Potilaskertomukseen voi jälkikäteen korjata vain sellaisen tiedon, joka on objektiivisesti arvioiden kirjaushetkellä virheellinen tai tarpeeton.
Myös potilaille pitää pystyä antamaan tietoa siitä, miten tiedot on käsitelty.
Tavoitteena on, että eri tietojärjestelmissä ja viranomaisilla hallussa olevan tiedon saisi yhdestä paikasta.
Dosentti Marjo Renko pohtii lääkäriyttään kliinikkona, tutkijana ja opettajana.
Sairaanhoitopiirillä on epäilyksiä sairaalan laskupolitiikasta ja hoitokriteereistä.
Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu ei uhkaa lääkärien työpaikkoja. Hyvinkään perusterveydenhuollon lääkärit kertovat, millä mielin he lähtevät mukaan pilottiin.
Jos lakihanke toteutuu, myös terveysalan yritykset pääsevät hyödyntämään tietovarantoja.
