2827 osumaa
Kuvantamistutkimusten määrä kasvaa teknologian kehittymisen, työtapojen muutoksen ja väestön vanhenemisen vuoksi.
Osa vaikeaa astmaa sairastavista on edelleen perusterveydenhuollon piirissä.
Suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa.
Kanadalaisten vetämässä tutkimuksessa kolkisiini kotihoitoisilla koronapotilailla vähensi sairaalahoitoja viidenneksellä.
Tartuttavampi muunnos syrjäyttää entisen variantin, mutta sitä kannattaa hidastaa jotta rokotukset ehtivät väliin.
Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.
Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?
Crohnin taudin syyn on edelleen tuntematon.
Oikeastaan on jo saavutus terveyshyödyn näkökulmasta erottaa sairauden oireet elämisen oireista.
Yhä useampi potilas on alle 50-vuotias.
Väitöstutkimuksessa verrattiin veriviljelypositiivisen infektion, keuhkokuumeen ja akuutin munuaistulehduksen ilmaantuvuutta lastenreumapotilaiden ja muiden samanikäisten välillä.
Nosebo-oireet ovat potilaalle todellisia, eikä niitä voi luotettavasti tunnistaa.
Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.
GeneRISK-tutkimuksessa selvitetään nyt myös koronaviruksen vasta-aineiden yleisyyttä ja taudin sairastaneiden oirekuvaan liittyviä tekijöitä.
Sekvensointitulos saadaan noin kolmessa päivässä. Toistaiseksi on tutkittu vain HUS-alueen näytteitä.
Tuberkuloosipotilaiden hoitoon pääsy on viivästynyt, ja taudit ovat vaikeampia ja pidemmälle edenneitä.
Lääkkeettömien hoitojen mukana kulkevan lume/hoivavasteen takia myös lääkäreiden pitäisi osata keskustella niistä.
Varsinkin terveet tutkittavat miettivät, uskaltaako tulla tutkimuksiin, sanoo professori Terhi Piltonen.
Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ulkopuolinen arviointi Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön johtamisesta.
Kun umpilisäke poistettiin, hoito onnistui aina.
Eniten hoitotasapaino heikkeni kalliimpia diabeteslääkkeitä käyttävillä potilailla.
Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.
Laparoskooppinen sappirakon poisto estää usein haimatulehduksen uusimisen.
Koronasuojan kannalta tärkeä on myös immunologinen muisti.
Kortisonipitoisten nenäsumutteiden lääkkeenottotekniikka kannattaa opettaa kunnolla.
Ääneen lausumaton suru syövyttää ihmisiä puhki, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Julkisissa sairaaloissa toimenpiteet vähenivät selvästi 2008?11.
Ilmiölle herkimpiä aloja HUS:ssa ovat gynekologia, neurologia, sisätaudit ja kirurgia.
Potilasmäärältään toistaiseksi laajin ja seurannaltaan pisin suomalainen rekisteritutkimus tukee aiempaa näyttöä.
Hoitohenkilökunnan jaksamisesta seuraavan aallon tullessa on huoli.
