4706 osumaa
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Turussa tutkitaan hengitysharjoittelun tehoa uniapneaan.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Lasse Lehtonen panostaisi kuolemien vähentämisessä tiedolla johtamiseen.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Uusien antikoagulanttien käyttösuosituksia alaraajan laskimoveritulpassa on päivitetty näytön perusteella.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.
Sikiöistä 55 % saavuttaa kaksikammioisen verenkierron ja välttyy toistuvilta sydänleikkauksilta syntymän jälkeen.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Oireilun lisääntymistä selittävät niin rajoitukset kuin sairastumisen pelko ja perheen ongelmat.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Arviointi ei vaikuttanut ennusteeseen, mutta hoitojen toksisuus oli vähäisempää.
Sisätilojen tupakointikielto vähensi tupakointia ja paransi keuhkotoimintaa väestössä.
Mikä on näiden tulosten merkitys, johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta?
Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
Biologiset astmalääkkeet vähentävät suun kautta otettavaa kortisonilääkitystä tuntuvasti.
Parisuhteessa kommunikointikyky ja kyky ratkoa konflikteja suojaavat väkivallalta.
Kansanterveystyö ja ilmastotyö kulkevat käsi kädessä, kirjoittaa Leena Setälä.
Neuvontaa saaneilla pitkäaikaisverensokeri laski ja suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason.
