
Terveydenhuollon rakenteita pystytettäessä ei saa syntyä uusia veeärriä eikä carunoita
Infrastruktuurin omistaminen ei ole mitä tahansa bisnestä, eikä se sovi kelle tahansa. Tämä olisi päättäjien pidettävä mielessä, kun he pystyttävät terveydenhuollon uusia rakenteita, kirjoittaa Lääkärilehden päätoimittaja Hannu Ollikainen.

Sote-huomio perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksiin
Toivoisin, että päättäjät suuntaisivat katseensa yksityinen-julkinen-akselista siihen, mikä perusterveydenhuollon tehtävä on ja miten sille annettaisiin parhaat mahdollisuudet tehtävässään onnistua, kirjoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.

Digiajan lääkettä diabetekseen: tuetulla omahoidolla lupaavia tuloksia
Omahoidon sujuminen edellyttää, että teknologia on potilaalle helppokäyttöistä, motivoivaa ja mahdollisimman automaattista. Parhaimmillaan potilas pystyy itse hallitsemaan sairauttaan, mutta ammattilainen voi puuttua tilanteeseen heti, kun ilmenee ongelmia.

Lapset on huomioitava nykyistä paremmin
Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.

"Suomen malli" kytkisi rahan ja potilaan
Potilaan valinnanvapaus, rahan seuraaminen potilaan mukana ja terveyspalvelujen tuottajien asettaminen samalle viivalle ovat keskeiset muutokset, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden laatimassa mallissa esitetään.

Terveydenhuoltoa väijyy näennäisuudistus
Unelmoiden voi kuvitella, miltä tuntuisi, jos poliitikkomme puhuisivat ihmisten jokapäiväiseen elämään ja turvallisuuteen vaikuttavasta terveydenhuollon uudistuksesta samalla vakavuudella kuin turvallisuuspolitiikasta, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.