451 osumaa
Raskaana olevien rokotustilanteesta ei ole tilastoja, mutta tuntuman mukaan jopa puolet heistä voi olla rokottamattomia.
Kenian lamauttava eriarvoisuus on entisestään lisääntynyt koronan myötä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Keskeytetyt tutkimukset usein liioittelevat lääkkeen tehoa. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Oulun kaupunginsairaala ja Oys suunnittelevat yhteisyksikköjä kuntoutukseen ja päivystykseen.
Pandemia on yksi yhteiskuntiamme järisyttävistä voimista, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Alle 12-vuotiaiden lasten COVID-19-rokotetutkimukset etenevät nopeasti.
Viidessä maanosassa työskentelevät suomalaislääkärit kertovat, miten korona vaikuttaa arkityöhön.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratoriossa on todettu kesän aikana 45 EHEC-tapausta.
90 vuotta täyttävä arkkiatri puolustaa syntymäpäivähaastattelussa perusterveydenhuoltoa, tutkimusta ? ja, kuten usein ennenkin, heikoimpia.
Leena Kaartisen matka maahan peruuntui, mutta hän uskoo, että terveydenhuolto saa toimia.
Luottamus rajoitteiden tehokkuuteen, valtionjohtoon ja terveydenhuoltoon pandemian hoidossa voi vähentää riskiä vakaviin mielenterveysoireisiin pandemian aikana.
Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Tilan tunnistaminen vastaanotolla voi olla haastavaa.
Rokotuskattavuus paranee päivä päivältä, ja pian on omakin vuoroni ojentaa olkapää piikitettäväksi.
Maailmassa on käytössä jo 10 koronarokotetta. Rokotteiden saatavuus paranee kiihtyvällä tahdilla, uskoo rokotetutkija.
Nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
Hanna Nohynek pohtii, missä tilanteessa toisen annoksen antamista voisi siirtää.
Varsinkin terveet tutkittavat miettivät, uskaltaako tulla tutkimuksiin, sanoo professori Terhi Piltonen.
Vielä ei tiedetä, estävätkö rokotteet tartunnan vai vain oireisen taudin.
WHO antoi heikon suosituksen sen rutiinikäyttöä vastaan.
Tiede on jo pitkään nakertanut minuuden perustuksia.
Koronavirusepidemian vuoksi kiireettömiä aikoja on siirretty.
Ruotsin koronastrategia on ollut ylä- ja alamäkeä, kertoo Karoliinisessa sairaalassa työskentelevä apulaisylilääkäri Katja Lindberg. Lääkärilehti kysyi kolmelta ulkomailla asuvalta suomalaislääkäriltä, miten korona näkyy heidän arjessaan.
Tartuntatautilaki pitäisi uudistaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Porvoon sairaalan 13 kesäkandista vain 3 opiskelee lääketiedettä Suomessa.
Melkein 90 000 suomalaisella on kyselyn mukaan ollut itsetuhoisia ajatuksia.
Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin välineellisiä arvoja, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Maailmalla ja Suomessa varaudutaan jo seuraavaan pandemiaan.
Eniten koronapandemia näkyy klinikalla varautumisena ja toiminnan muutoksina.
Altistumistietoa välittävä Koronavilkku-sovellus näkyy syksyllä terveydenhuollossa.