468 osumaa
Suomalainen synnyttäjä oli keskimäärin 31,6-vuotias vuonna 2021.
Taustalla usein mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Hallinnassa pysynyt pandemia ei ole lisännyt sydänsairastavuutta Suomessa.
Saapuville tulisi tarjota koronatesti sekä rokotus jo vastaanottopisteillä, ohjeistaa ECDC.
Myönteinen kehitys ei ulotu nuoriin, joiden kuolleisuus kääntyi kasvuun.
Koronarajoitusten purku päästää myös nuhakuumeet liikkeelle.
Brittitutkimus: Ensimmäisenä koronavuonna lapsen kuoleman riskitekijöinä korostuivat vaikeat neurologiset perussairaudet.
Ilmansaasteet voimistavat psykoosien ja mielialahäiriöiden oireita.
Suomalaisille erikoislääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin kilpirauhasvalmisteiden käyttöä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että potilailla, joilla vajaatoimintaa ei ole.
Toisiolaki hidastaa ja hankaloittaa etenkin ajankohtaisten ilmiöiden tutkimusta.
Täysiaikaisessa raskaudessa koronainfektioon liittyvät raskauden jatkamisen riskit on puntaroitava.
Jotkut suuren valtimotautiriskin potilaat hyötyvät pitemmästä tehokkaasta antitromboottisesta hoidosta.
Raskaana olevien rokotustilanteesta ei ole tilastoja, mutta tuntuman mukaan jopa puolet heistä voi olla rokottamattomia.
Suomen Syöpärekisterin ennakkotilaston mukaan viime vuonna todettiin 32 897 uutta syöpää.
Osallistumisessa on eroja alueiden ja väestöryhmien välillä.
Ruumiillisesti raskaan työn vaikutukset näyttävät olevan jopa epäedullisia.
Vahingoista ilmoitettiin edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa.
Uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei ohitusleikkauksella ole merkittävää vaikutusta muistihäiriöihin.
Lapset ovat vanhusten ohella yhteiskuntamme suojattomimmat jäsenet ja eniten aikuisten armoilla.
Entäpä jos pohdinnan ja analyysin keskiöön otettaisiinkin hetkeksi ihmisten eri toimintayhteisöt ja niistä tapahtuvat ilmiöt ja muutokset?
Koronatestien määrä selittää kuolleisuuslukuja. – Suomi on testannut yllättävän vähän, tutkimusprofessori Markku Peltonen sanoo.
HUS:ssa on ollut toistakymmentä koronapositiivista lasta sairaalahoidossa.
Kuvantamistutkimusten määrä kasvaa teknologian kehittymisen, työtapojen muutoksen ja väestön vanhenemisen vuoksi.
Nosebo-oireet ovat potilaalle todellisia, eikä niitä voi luotettavasti tunnistaa.
Julkisissa sairaaloissa toimenpiteet vähenivät selvästi 2008?11.
Potilasmäärältään toistaiseksi laajin ja seurannaltaan pisin suomalainen rekisteritutkimus tukee aiempaa näyttöä.
Syöpärekisteri aloitti uusien syöpien ennakkotilastojen julkaisun.
Mitä tapahtuisi, jos burnout voisi olla myös meillä oikea ja vakavasti otettava päädiagnoosi?
Testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut näkyvät perusterveydenhuollon alkuvuoden menoissa.
Yhdeksän julkista sairaalaa ei yltänyt 600:aan leikkaukseen vuonna 2019.
