1777 osumaa
Palliatiivinen hoito kuuluu tarvittaessa jokaiselle – mutta kaikki eivät vieläkään sitä saa.
Tällä hetkellä myös ne rokotteet, joita yksityiset toimijat voisivat pistää, ovat kuntien takana.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Heini Kärkkäinen on päätynyt anoreksian ja mielenterveysongelmien vuoksi sairaalahoitoon kaksi kertaa. Jaksot pelastivat hengen, mutta muistiin jäi lääkärin sanoja, jotka hän mieluiten unohtaisi.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan toinen infektio on usein lievempi, silti komplikaatioita on enemmän niillä, jotka ovat sairastaneet koronan kahdesti verrattuna kerran sairastaneisiin.
Sodat ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö.
Laajan rekisteritutkimuksen selkeä tulos yllätti tutkijatkin.
Paine näkyy mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tarpeen voimakkaassa kasvussa.
Lääkärilehti kysyi, aikovatko kotimaiset yksityislääkärifirmat perustaa lääkärikeskuksia EU/ETA-maihin terveysmatkaileville suomalaisille potilaille.
Tuuletus, maskit ja omassa huoneessa pysyttely auttoivat välttämään taudin leviämistä kodin sisällä.
Kiinteistön omistaja on otettava riski huomioon – usein tartunnan saa omasta kodista.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Useimmiten lääkkeelliseen aborttiin ei tarvita sairaalan seiniä, kun uusi laki ei sitä enää vaadi.
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Suorat antikoagulantit näyttivät olevan sekundaaripreventiossa tehokkaampia ja turvallisempia.
Kesästä saakka riehuneen muunnoksen seuraajaksi on useita tarjokkaita, omikronia nekin.
Tilannekuvan mukaan ainakaan ICT:ssä ei saada kaikkea vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi.
Helikoptereista halutaan kustannustehokkaampia, suositukset julkaistu.
Matkailijat tuovat yhä useimmiten tietämättään antibiooteille resistenttejä bakteereja, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Ukrainasta paennut Rada Glazunova sai kesätöitä Suomesta vammaisten hoitajana.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Suomessa kehitetyn haalarin liikeanturit keräävät tietoa asennoista ja liikkeistä.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.