1821 osumaa
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja moneen paikkaan. Se vie varsinaisesta työstä paljon aikaa. Ovatko kaikki lausunnot todella tarpeellisia?
Oulun yliopistossa on kehitelty digitaalinen terveyssovellus, joka auttaa MS-tautia sairastavan uupumusoireisiin.
Taitoluistelun hallitseva, seitsenkertainen Suomen mestari on ajankäytön ekspertti, joka saa mahtumaan kalenteriinsa huippu-urheilun, lääkärin työn ja lapsiperhe-elämän.
Nuori lääkäri päätti aivovammansa jälkeen näyttää, miten hakoteillä neurologinen kuntoutus oli.
Suurin riski todettiin pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneilla.
Pätkäpaaston terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon, kirjoittaa Anu Wartiovaara. Wartiovaara on akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Helsingin yliopistossa.
Ihminen oikeassa paikassa vastaa useampaa näennäistä, kirjoittaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen.
Tartuntojen määrä kasvanut myös Suomessa, sähkön säästö yksi mahdollinen syy.
Ihminen on tietoturvan vahvin lenkki, kunhan opiskelee asioita, varautuu ja muistaa epäillä.
Pakettiautot vievät apua syrjäseutujen iäkkäille naisille, jotka ovat jääneet jäljelle.
Tällä kertaa jokin saa päivystävän lastenlääkärin pysähtymään, kirjoittaa nuorisolääketieteen dosentti, Silja Kosola.
Syyriassa on tuhoutunut 48 terveydenhuollon laitosta maanjäristyksessä.
Paula Erosella oli hidas taival kohti sydämensiirtoa.
Seitsemällä uudella sote-alueella on brändinimi.
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Ulosteensiirto ei vaikuttanut potilaiden painoon ennen lihavuusleikkausta.
Taustalla on koronapotilaiden väheneminen.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
3D-tulostuksen avulla tehtävä kasvojen siirto on rutiiniteknologiaa. Patologiassa on käynnissä myös iso muutos.
Korona-ajan vauvabuumi on ohitse.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Syynä ehkä suonensisäiset huumeet.
Kansallisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon FinPall-hankkeen toimijat vetoavat saattohoidon puolesta.
EU:n potilasdirektiivi mahdollistaa muiden maiden kansalaisten saapumisen esimerkiksi syöpähoitoihin Suomeen. Vähentääkö tämä suomalaisten mahdollisuksia saada hoitoa?
Keisarileikkaus ei lisännyt sairaalabakteerin riskiä.
”Miten onnistuinkaan löytämään tällaisen ammatin, jossa merkitys seuraa toista”, pohtii tamperelainen infektiolääkäri Reetta Huttunen.
Lääkärit pelkäävät kuolemaa yhtä paljon kuin muutkin, tai enemmänkin, sanoo uransa saattohoidossa tehnyt Anneli Vainio.
Syöpä on yhä useammalle syy matkustaa Suomeen.
