1210 osumaa
Suomalaiset eivät saa tarpeeksi liikuntaa, kertovat tutkimukset. Arkiliikunta on helppo tapa lisätä päivittäistä liikuntamäärää ja hyvinvointia.
Aloite viinien saamisesta päivittäistavarakauppaan huolestuttaa useita järjestöjä.
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja moneen paikkaan. Se vie varsinaisesta työstä paljon aikaa. Ovatko kaikki lausunnot todella tarpeellisia?
Suomessa joka viides 15-vuotias tyttö koki olevansa alakuloinen lähes päivittäin viime vuonna.
Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä, kirjoittaa Eija Kalso.
Oulun yliopistossa on kehitelty digitaalinen terveyssovellus, joka auttaa MS-tautia sairastavan uupumusoireisiin.
Suomalainen työelämä ei voi hyvin.
Esittelyssä kaksi romaania muistisairaudesta: John Baileyn Elegia Irikselle sekä Lisa Genovan Edelleen Alice.
Suosittelualgoritmeihin liittyy usein myös turhautumisen ja ärsytyksen tunteita, kirjoittaa Johanna Vehkoo. Vehkoo on journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa.
Pätkäpaaston terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon, kirjoittaa Anu Wartiovaara. Wartiovaara on akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Helsingin yliopistossa.
Listasimme viime vuosien mielenkiintoisimpia terveys- ja hyvinvointikirjoja.
On keinotekoista määrätä kaikenlaiseen työhön käytettäväksi 40 tuntia viikossa, kirjoittaa yrittäjälääkäri Marika Kandell.
Sairastuneita on tiedossa jo toistasataa.
Pakettiautot vievät apua syrjäseutujen iäkkäille naisille, jotka ovat jääneet jäljelle.
Lääkärit voisivat sanoa, että autokyydit ovat karhunpalvelus lapsille, kirjoittaa toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen.
Taustalla oli usein pahaa oloa ja ahdistuneisuutta.
Hanna Nohynek on jalat maassa maalittamisesta huolimatta.
Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä.
FinnEM kouluttaa akuuttihoidon ammattilaisille uhkatilanteiden tunnistamista ja varautumista.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Miksei lääkärin ja potilaan kohtaamista aseteta tärkeimmäksi terveydenhuollon tavoitteeksi, kysyy LKT, professori Eija Kalso. Kalso on on Husin kipuklinikan ylilääkäri.
Kirjallisuusharrastus lisää empatiaa, musiikki aktivoi tunnemuistoja.
Samanaikaisesti ei mikään ja lähes kaikki tuntuu muuttuvan, kirjoittaa 6. vuosikurssin kandi Matias Posa.
Ilman vuorovaikutusta mielestä voi tulla tyhjä ja pelottava paikka, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
Taysin rintasyöpätiimin toimintatapa karsi puhelinsoittoja, kertovat Maarit Bärlund ja Ulla Karhunen-Enckell.
Mallit ottavat huomioon useat samanaikaiset riippuvuudet ja niiden vaihtumisen.
Lihavuuteen liittyy stigmaa ja virheellisiä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat myös siihen, miten lihavaan ihmiseen suhtaudutaan vastaanotolla.
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
