1201 osumaa
Listasimme viime vuosien mielenkiintoisimpia terveys- ja hyvinvointikirjoja.
On keinotekoista määrätä kaikenlaiseen työhön käytettäväksi 40 tuntia viikossa, kirjoittaa yrittäjälääkäri Marika Kandell.
Sairastuneita on tiedossa jo toistasataa.
Pakettiautot vievät apua syrjäseutujen iäkkäille naisille, jotka ovat jääneet jäljelle.
Lääkärit voisivat sanoa, että autokyydit ovat karhunpalvelus lapsille, kirjoittaa toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen.
Taustalla oli usein pahaa oloa ja ahdistuneisuutta.
Hanna Nohynek on jalat maassa maalittamisesta huolimatta.
Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä.
FinnEM kouluttaa akuuttihoidon ammattilaisille uhkatilanteiden tunnistamista ja varautumista.
Tekoälyalgoritmi tekee mitä se on koodattu tekemään, kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti Saana Mäenpää.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Miksei lääkärin ja potilaan kohtaamista aseteta tärkeimmäksi terveydenhuollon tavoitteeksi, kysyy LKT, professori Eija Kalso. Kalso on on Husin kipuklinikan ylilääkäri.
Kirjallisuusharrastus lisää empatiaa, musiikki aktivoi tunnemuistoja.
Samanaikaisesti ei mikään ja lähes kaikki tuntuu muuttuvan, kirjoittaa 6. vuosikurssin kandi Matias Posa.
Ilman vuorovaikutusta mielestä voi tulla tyhjä ja pelottava paikka, kirjoittaa psykologi ja kirjailija Timo Teräsahjo.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
Taysin rintasyöpätiimin toimintatapa karsi puhelinsoittoja, kertovat Maarit Bärlund ja Ulla Karhunen-Enckell.
Mallit ottavat huomioon useat samanaikaiset riippuvuudet ja niiden vaihtumisen.
Lihavuuteen liittyy stigmaa ja virheellisiä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat myös siihen, miten lihavaan ihmiseen suhtaudutaan vastaanotolla.
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
Pikkukeskosille tarvitaan lisäpaikkoja Taysiin ja Tyksiin, jotta suunniteltuja leikkauksia voidaan tehdä Husissa.
Neuvola toimii jo useissa kunnissa – Raahessa tavoittaa 86 prosenttia 65-vuotiaista.
Koronapandemian oppeja käsitellään nyt monesta eri näkökulmasta, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Mitä enemmän leikki-ikäiset viettävät aikaa yksin ruudun ääressä, sitä heikommat taidot ovat.
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Huomio on nyt muissa uutisaiheissa, ja vasta jälkeenpäin nähdään, milloin pandemia muuttui endemiaksi.
Ensihoitajan ja geriatrisesti orientoituneen sairaanhoitajan työpari lähtee ensihoidon kiireettömiksi arvioiduille tehtäville.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.