Kun nuoruus tuli jäädäkseen
Ymmärrettävästi 1950- ja 60-lukujen vaihteen tienoilla oli vaikea nähdä, että lättähatuista ja kaikesta siitä tvistauksesta ja takapuolenpyörityksestä voisi kehittyä jotain kestävää. Tosiasia on kuitenkin, että silloin nuoret alkoivat elää omaa elämäänsä, kuunnella omaa musiikkiansa ja luoda omat sääntönsä.
Potilas irti reseptivuoresta
– Annammeko lääkäreinä potilaalle riittävästi tietoa ja tukea, jotta hän voisi itse tarttua sairautensa hoitamiseen vai päätämmekö liian usein, mikä on potilaalle parasta? kysyvät professori Pekka Honkanen (kuvassa vas.) ja ylilääkärit Risto Kuronen ja Risto Mäkinen.
Muutu tai tuhoudu – yhteiskunta ilmastonmuutoksen kourissa
John Urry ei ole pelkkä tuomiopäivän pasuuna, vaan haluaa auttaa lukijaa ymmärtämään muutoksen välttämättömyyden ja tekemään valintoja sellaisen yhteiskunnan kehittämiseksi, jossa ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat voitaisiin ratkaista.
Saattohoito kotona vaatii monenlaista tukea
"Pahin paikka potilaan itse kokemana on suuren sairaalan päivystys, jossa heikkokuntoinen ja kivulias potilas saattaa odottaa tuntikausia tavatakseen lääkärin, joka passittaa hänet takaisin kotiin", kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.
Sairaaloiden laatutiedot tulossa verkkoon
Kun potilaan vapaus valita hoitopaikkansa laajenee, tuloksiaan julkistaa lähivuosina yhä useampi sairaala, uskovat Pihlajalinnan Ville Remes (kuvassa) ja TAYS Sydänkeskuksen Kari Niemelä. Hoitotulosten julkisuus kuuluu tällaisen toiminnan periaatteisiin, Niemelä sanoo.
Fukushiman psykososiaaliset vaikutukset vasta selviämässä
Fukushiman onnettomuudesta ei näytä aiheutuvan väestölle suoranaisia säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. Tiedottamiselle ja luotettavalle tiedolle on kuitenkin tarvetta, sillä onnettomuuden psykososiaaliset vaikutukset ovat huomattavia.
Räätälöinti auttaisi jaksamaan pidemmän työuran
Ihanteellisesti noviisi ja ekspertti voisivat työskennellä yhdessä, ehdottaa neurologian ja kognitiivisen neurotieteen dosentti Kiti Müller. Nuori pystyy etsimään nopeammin suuren määrän tietoa ja vanhempi kollega tietää, mikä siitä on relevanttia.
Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.
Miksei kaikkia syöpiä seulota?
Seulonta ei välttämättä lisää parantuneiden joukkoa jokaisessa syöpäsairaudessa ? ainakaan vielä. Sen tehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät: käytettävissä oleva testi, sairauden luonne ja hoidot. Parhaiten seulontaan soveltuvat taudit, jotka alkavat esiasteena.