Työyhteisötaidoilla työuria pidentämään
Työilmapiirillä ja sosiaalisella tuella työssä voi olla huomattava vaikutus työkykyyn. Arvostuksen kokeminen saa ihmisen ponnistelemaan tavoitteidensa eteen ja usein jopa kukoistamaan. Jokaisen kannattaa ajoittain pysähtyä miettimään omia työyhteisötaitojaan.
Terveyden paradoksi
Vaivaako Homo sapiensia jokin isompi aikaan kuuluva asia: riskiyhteiskunnan synnyttämä ahdistus, kyvyttömyys kuulua yhteen ja olemisen ja elämisen tyhjyys? Jos emme vaivaudu muuttamaan tapojamme, päivittäin otettava polypilleri saattaa hyvinkin olla tulevaisuutta, pohtii Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.
Lapset on huomioitava nykyistä paremmin
Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.
Miten sairaala lopetetaan – ei koskaan enää näin
Reumasäätiön sairaalan alasajosta keväällä 2010 on keskusteltu hämmästyttävän vähän. Yhteiskunnallisen terveydenhuoltolaitoksen konkurssi toteutettiin kuin yksityisen konepajan. Tapahtuma tulisi analysoida, sillä näitä virheitä ei saa toistaa, kirjoittaa Reumasäätiön sairaalan viimeinen reumatologian ylilääkäri Markku Kauppi.
Valinnanvapaus aiheuttaa valintoja
Potilaan asemaa muuttaa lähitulevaisuudessa näyttävimmin oikeus valita suhteellisen vapaasti hoitopaikkansa julkisen terveydenhoidon yksiköiden joukosta. Muutos ravistelee terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja rajusti, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Saattohoito kotona vaatii monenlaista tukea
"Pahin paikka potilaan itse kokemana on suuren sairaalan päivystys, jossa heikkokuntoinen ja kivulias potilas saattaa odottaa tuntikausia tavatakseen lääkärin, joka passittaa hänet takaisin kotiin", kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.
Mielenterveyskuntoutuja on oman itsensä asiantuntija
Lääkitykseen liittyvät asiat jätän lääkärikunnan huoleksi, mutta muissa asioissa olisi ystävällistä kysyä omaa mielipidettäni, kertoo nimettömänä pysyttelevä kaksoisdiagnoosipotilas. Suurin epäkohta hoidossa on mielestäni ollut se, että minua on kohdeltu potilaana, joka ei ymmärrä itse sairaudestaan ja sen hoidosta mitään.?
Fukushiman psykososiaaliset vaikutukset vasta selviämässä
Fukushiman onnettomuudesta ei näytä aiheutuvan väestölle suoranaisia säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. Tiedottamiselle ja luotettavalle tiedolle on kuitenkin tarvetta, sillä onnettomuuden psykososiaaliset vaikutukset ovat huomattavia.
Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on Suomessa EU:n huippua
Ainoa tehokas tapa puuttua lisääntyviin alkoholihaittoihin ja kirroosikuolleisuuden kasvuun on pyrkiä eri keinoin vähentämään alkoholin kulutusta vaikuttamalla erityisesti riskikuluttajien alkoholinkäyttöön, kirjoittaa professori Martti Färkkilä.
Ymmärrystä vai tietoa?
Mitä on tiede - pirstaleista ja vaikeasti hallittavaa tietoa? Tieteelle ominainen yksipuolistuminen ilmenee esimerkiksi medikalisaatiossa, jossa kaikki inhimillisen elämän kriisit tai merkitystyhjiöt muunnetaan sairauksiksi. Kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan taas.
Mikä on lääketieteen tarkoitus?
Elämän pidentäminen on tärkeää, mutta nykyistä enemmän painoa olisi annettava myös ihmisarvoisen elämän muille ulottuvuuksille. Toisenlaisen tavan lähestyä lääketieteen tarkoitusta tarjoaisi filosofisessa kirjallisuudessa paljon esiintynyt toimintavalmiuksiin nojautuva lähestymistapa.
MERS on uusi vakavia hengitystieinfektioita aiheuttava koronavirus
Suomessa on hyvä valmius todeta MERS-virusinfektio. Tartuntaa voi parhaiten välttää hyvän käsihygienian avulla sekä välttämällä läheistä kontaktia sairastuneisiin ja eläinten eritteisiin tai niiden mahdollisesti saastuttamiin ruokatarvikkeisiin.