Suuret ja kestävät muutokset terveydenhuollossa saavutetaan varsinaisen substanssin kehittämisen kautta parantamalla diagnostiikkaa ja hoitoa. Miksi organisaatiouudistuksilta ei vaadita näyttöä kuten kliiniseltä työltä? kysyy professori Eija Kalso.
Jokainen jääkiekkokaukalossa taklattu pelaaja, joka menettää iskun seurauksena tajuntansa, saa vähintään lievän aivovamman. Aivovammoja syntyy silloin, kun vastustajasta tulee valmentajien, pelaajien ja katsojien silmissä vihollinen. Tämän asenteen korjaaminen vaatii väkivallan aiheuttamien aivovammojen vakavuuden ymmärtämistä ja valmentajien vastuullisuutta, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman.
Kasvisruokailu on yhä useammin arvovälitteinen valinta, ja on luonnollista, että nuoret äidit haluavat myös lastensa noudattavan samaa ruokavaliota. Tämä haastaa äitiys- ja lastenneuvoloiden ravitsemusneuvonnan, kirjoittaa ravitsemustieteen dosentti, kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen.
Tapaturmien järjestelmällinen seuranta ja ehkäisy edellyttävät tiimiä, joka analysoi tapaturmatiedon, tekee päätelmät ja suunnittelee ja toteuttaa tapaturmien ehkäisyä kunnassa yhdessä kaikkien kunnan palvelualueiden sekä muiden tahojen kanssa, kirjoittaa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen päällikkö Ilona Nurmi-Lüthje.
Tapiola ei ole paikka eikä se ole menneisyyttä. Se on nyt ja missä tahansa, Kontulassa, Westendissä, Hervannassa, Rovaniemellä, siellä missä sinä olet. Se on päällekkäinen, kylmä ja lohduton todellisuus, jossa ihmiset katsovat ja kävelevät ja juoksevat toistensa ohi, jossa sinä et näe minua enkä minä näe sinua, kirjoittaa Johannes Enroth.
Unelmoiden voi kuvitella, miltä tuntuisi, jos poliitikkomme puhuisivat ihmisten jokapäiväiseen elämään ja turvallisuuteen vaikuttavasta terveydenhuollon uudistuksesta samalla vakavuudella kuin turvallisuuspolitiikasta, kirjoittaa Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.
Keuhkoalan tutkimuksessa on lähitulevaisuudessa odotettavissa lisää läpimurtoja. Otamme parhaillaan ensimmäisiä askeleita kohti yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja, joissa yksilön, ympäristön ja taudin monet ominaisuudet huomioidaan vaikuttavimpien hoitojen valitsemiseksi, kirjoittaa professori Maritta S. Jaakkola.
Äidin ravinnolla ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Brittitukijat ovat osoittaneet, että vähiten hiilihydraatteja syövien äitien jälkeläisillä oli 6?9 vuoden iässä suurin kehon rasvaprosentti. On viitteitä siitä, että aikuisiän syömiskäyttäytyminen todellakin ohjelmoituu jo prenataalivaiheessa, kirjoittaa professori Johan Eriksson.
?Avuttomuus ja autettavana oleminen riisuvat potilaan. Minulta on kysytty, miten henkisesti jaksaa käydä vuodesta toiseen läpi vaikeita sairauskohtauksia. Jaksamisen ydin on tässä: ei pidä kiirehtiä ja olla kärsimätön kuntoutumisen hitauteen. Näkymää tulevaisuuteen ei saa menettää!?. Aiemmat osat on julkaistu 24.1., 25.1. ja 26.1.
?Vihdoin koitti ensimmäinen viikonlopun kotiloma. Koti-ikävissäni olin lähes koko hoitoajan miettinyt karkaamista kotiin. Nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa suunnitelma yksinkertaisesti jäämällä vain lomareissulta kotiin.?Neliosaisen kirjoituksen aiemmat osat julkaistiin torstaina ja perjantaina. Kirjoitussarja päättyy huomenna.
?Lääkärinkoulutuksestani huolimatta en itse tiennyt elinsiirroista juuri mitään. Päätin tyytyä kirurgin selontekoihin ja seuraamaan hänen ilmeitään: mikä hänen mukaansa oli normaalia tai lähes normaalia, oli sitä myös minulle.? Neliosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa julkaistiin eilen. Kirjoitus jatkuu lauantaina ja sunnuntaina.
Sairaalan siniharmaa standardipyjama on vastaansanomaton merkki huvenneesta elinvoimasta. Lääkärintakin automaattisesti antamaa arvostussuojaa ei enää ole, kirjoittaa Lääkärilehden entinen päätoimittaja, lääkintöneuvos Taito Pekkarinen kokemuksistaan sydämensiirtoleikkauksesta. Neliosaisen kirjoituksen seuraavat osat julkaistaan perättäisinä päivinä 25.1., 26.1. ja 27.1.
