845 osumaa
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Sankarini Leonardo, kiitos ajatuksista, kirjoittaa Johannes Enroth.
Kollegiaalisuuden käsite opetetaan jokaiselle lääketieteen opiskelijalle jo ensimmäisellä viikolla, kirjoittaa Saku Pelttari.
Inhimillinen mielemme kysyy ennemmin tai myöhemmin, onko teko tahaton tai tuottamuksellinen.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnosointikriteerejä ollaan päivittämässä.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Iloitsen helteettömyydestä, mutta ymmärrän kuuluvani vähemmistöön, miettii Petri Riikonen.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Ruotsissa ja Norjassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana todettu yli 40 porokiiliäisen aiheuttamaa tautitapausta, valtaosa norjalaisilla lapsilla.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Me kaikki haluamme näyttää siltä, että selviämme edes ulkoisesti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Lapsena saaduilla syövän hoidoilla on pitkäaikaisvaikutuksia mm. sydämeen.
Lääkärin vastaanottoajan epäävä puhelu voi olla musertava kokemus potilaalle, kirjoittaa Satu Salonen.
Liika medikalisointi tuskin auttaa yksinäistä, kirjoittaa Jussi Kauhanen.
Tiedot lääkärien ja lääketeollisuuden yhteistyöstä julkaistaan kohta. Kokeneet lääkärit kertovat omasta yhteistyöstään ja ajatuksistaan.
Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.
Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu ei uhkaa lääkärien työpaikkoja. Hyvinkään perusterveydenhuollon lääkärit kertovat, millä mielin he lähtevät mukaan pilottiin.
Lääkekokeilujen aikana muistini ja ajattelukykyni romahtivat, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Lääketieteessä tapahtui paljon 1940-luvulla. Terapeuttinen vallankumous muutti lääkärin oireiden lievittäjästä parantajaksi.
Veroilmoituksen täyttö verkossa on kätevää. Olisi hienoa, jos vuosittain tulisi myös terveystietoilmoitus, kirjoittaa Satu Salonen.
Tiedonkäsittelyn ongelmia esiintyy jo hyvin varhain ennen muistisairauden diagnosoimista.
Ei lääkäriin pidä päästä silloin kun haluaa, vaan silloin kun sitä tarvitsee, pohtii Sohvi Mäntykoski.
Kuukauden tulehduskipulääkejakso lievitti selän tulehduksellisen reumataudin oireita ja paransi potilaiden toimintakykyä merkittävästi.
Tara Sampallin mukaan Suomessa ei kuunnella potilaita hoidon kehittämisessä ja oireita hoidetaan yksiulotteisesti psyykkisinä.
Työuupumus näkyy poikkeamina aivojen sähköisissä toiminnoissa.
Erilaiset asiantuntijaryhmät ovat usein pettyneitä siihen, kuinka media käsittelee heidän tekemisiään, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Pelaaminen vähensi onnettomuudesta mieleen tunkevia takaumia.
Heikki Laine kertoo valinnanvapausesimerkin, jonka hinta oli huikea.
Miksei oman todennäköisen kuolintavan tietäminen houkuttele? kysyy Petri Riikonen.