1328 osumaa
Biologisesta näkökulmasta naiselle paras aika saada ensimmäinen lapsi on 20 ja 30 vuoden välillä.
Varhainen stressi jätti aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia masennukselle altistavana tekijänä.
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Enää ei hiljaisuudella hyväksytä väärinkäytöstä, kirjoittaa Miila Halonen.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Kun ihmisellä diagnosoidaan parantumaton, krooninen sairaus, koko minäkäsitys on rakennettava uusiksi, kirjoittaa Satu Salonen.
Keskeneräisyyden sietäminen omassa ja toisten elämässä on ehkä se, mitä Suomesta nyt puuttuu, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Kalasataman uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa potilaan kysymyksiin vastaa pyöreäsilmäinen robotti.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Kipukroonikko tarvitsee lääkärin, joka aidosti välittää ja tekee kaiken mahdollisen potilaansa parhaaksi, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Uudistettu tartuntatautilaki määrittelee nyt myös terveydenhuollon henkilökunnan rokotusvaatimuksia.
Tutkijat arvioivat 1 016 tutkimusta, joista lopulta 5 satunnaistettua ja kontrolloitua aineistoa jäi jatkoarviointiin.
Keskustelu rokottamisesta on käynyt työpaikoilla kuumana. Työnantajilla on ollut vaikeuksia tulkita lakipykälän velvoittavuutta ja työntekijät ovat olleet vähintäänkin hämmentyneitä joistakin irtisanomisuhkauksista.
Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.
Hoitoon ohjataan vain murto-osa siitä hyötyvistä ikäihmisistä.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Toiminnallinen riippuvuus saattaa kaapata vauvan vanhemman hermoradastot käyttöönsä aineriippuvuuden tavoin. Digiriippuvuuden haitat vanhemmuudelle ovat toistaiseksi jääneet hämmästyttävän vähälle huomiolle.
Kommunikaatio on myös sanatonta viestintää, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Yksisarviset, lohikäärmeet tai enkeliterapiat eivät ole vaihtoehto millekään, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Lansopratsoli vähäisine haittoineen tuntuu toivotulta lisältä tuberkuloosin torjuntaan, kirjoittaa Helena Liira.
Lastentalon uudella digitaalisella palvelulla halutaan kohdentaa päivystyksen resursseja paremmin.
Antiikin lääketieteessä kulkutaudit sivuutetaan vähin äänin, sillä vallitsevat opit eivät omaksuneet ajatusta mikro-organismeista.
Kiinan elinsiirtojen eettisyys herättää huolta lääketieteellisissä julkaisuissa, toteavat kirjoittajat.
Lääketieteen kandidaatti Urpo Viinikan teloitus sotapelkuruuden vuoksi pikaoikeuden päätöksellä jatkosodan lopussa 25.8.1944 on poikkeuksellinen tapaus oikeushistoriassamme.
Suoli-aivoakselin toiminnan arvioidaan olevan häiriintynyttä esimerkiksi autismissa ja ADHD:ssä.
Egyptiläisgynekologi suostuu puhumaan aiheesta, josta harva lääkäri ulkomaalaiselle kertoo.
Kivunhoitoon liittyvissä keskustelussa saa nykyään eniten huomiota, jos väittää lääkkeiden olevan pahasta, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Palovamma tapahtuu useimmiten miehille tai pojille, selviää HUS:ssa tehdystä tutkimuksesta.
Ison muutoksen aikana tarvitaan paljon keskustelua, mutta ilman johtajuutta ei synny päätöksiä, ajattelee maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa johtava Päivi Nerg.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
