1331 osumaa
Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnalle on tullut viime aikoina kysymyksiä ammattinimikkeiden käytöstä.
Elämäntarinan kuuleminen antaa usein ymmärrystä myös nykytilanteeseen ja nykyoireisiin.
Skitsofrenian uusiutumisjaksot vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO kiinnostui asiasta.
Yhdeksän kymmenestä vauvasta rokotettiin kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan vuonna 2017.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Syyllistävät asenteet ja kyvyttömyys empatiaan tekevät rumaa jälkeä kivunhoidossa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Riskilisä oli sama riippumatta siitä, olivatko lääkkeet lyhyt- vai pitkävaikutteisia.
Tarkastelussa oli mukana 38 autoimmuunisairautta.
Yli puolet tutkittavista arvioi koneettoman lääkärin mieluisammaksi.
Oikeaa tapaa huonojen uutisten kertomiselle ei tunnu olevan, kun taas liuta vääriä tapoja kyllä tarjoutuu, kirjoittaa .
Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan yhä innokkaammin. Adela Pajunen johdattaa terveyskeskusryhmiä luontokokemuksen äärelle.
Saako työpaikalla riidellä? Saa, ja itse asiassa meidän pitäisi riidellä työpaikoilla enemmän.
Uudenmaan kunnat ovat Kuntaliiton vertailututkimuksen kärjessä.
Terveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa on juuri nyt läsnä yksilöä vastuullistava poliittinen trendi. Vastuunäkökulma on keskustelussa kuitenkin hyvin kapeakatseinen.
Eeva-Kaisa Titov on lääkäri ja kirurgi vastoin tahtoaan, mutta kaikin voimin ja koko sydämellään.
Kollegan sanoin: kun joku putoaa kaivoon, empaatikko hyppää perään lohduttamaan, mutta sympaatikko tuo paikalle tikkaat, kirjoittaa Saku Pelttari.
Erityisesti aamuvirkulla unirytmillä näyttää olevan suojaavia vaikutuksia.
Olisiko evoluutiolle käynyt niin iso virhe, että se olisi pannut ihmiset ja muut eliöt ?hukkaamaan? kolmasosan elämästään ?turhaan? nukkumiseen?
Luovuutta synnyttävät geneettiset tekijät saattavat sivuvaikutuksena altistaa psykiatrisille sairauksille.
Vanhusten pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö on silti edelleen yleistä.
Diagnostiikka on salapoliisityötä, jossa epäily on paikallaan lievissäkin oireissa.
Ystävällisyys, toisen ihmisen kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus eivät vie yhtään sen pidemmän aikaa vastaanotolla, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Keskenmenokudoksen kromosomitutkimus täydentäisi diagnostiikkaa.
Epäselvää on, voiko erittäin kova ääni aiheuttaa pitkään jatkuvia keskushermosto-oireita, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Pelkästään yksi oikea linja sopii kivunhoitoon erityisen huonosti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Mikään yksittäinen olemassa oleva käsite ei kattavasti kuvaa tai selitä tieteenkieltämisen ilmiötä, kirjoittaa Saku Pelttari.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Tutkijat selvittivät asiaa Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -väestötutkimuksen aineistosta.
Potilaan oireille on kuitenkin tärkeää antaa ymmärrettävä selitys.
– Miten kaunista, miten osuvaa, miten tärkeää, pohtii Johannes Enroth Vincent van Gogh jättämää perintöä.
