1948 osumaa
Yksittäisten sairauksien hoitotavoitteista pitäisi päästä kohti hyvää kokonaisuutta, pohtii Aleksi Varinen
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Rutiinit helpottavat, kun ei muuten jaksaisi. Ne voivat myös lievittää lääkkeen pistämisen kipua, huomasi Petri Riikonen.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Potilasvakuutuskeskus sai 122 vahinkoilmoitusta viimeisen 10 vuoden aikana.
Urakka valmistuu. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jää eläkkeelle.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Sairaus supistaa elämänpiiriä, mutta onneksi avaruusluotaimet auttavat, pohtii Petri Riikonen.
Myötätuntoa voi levittää pienin keinoin: Kiinnitä huomio. Tunnustele. Tulkitse. Ota huomioon ihmisen arvomaailma.
Maksa-arvotkin voivat pitkään olla normaalit.
Sairaan itsearvostusta murentaa ja paranemista vaikeuttaa hoidon ja hoitosuhteiden katkeileminen, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Omatoiminen työn muokkaaminen vaalii työn imua ja suojaa työuupumukselta tuoreiden tutkimusten mukaan.
Kollegiaalisuuden käsite opetetaan jokaiselle lääketieteen opiskelijalle jo ensimmäisellä viikolla, kirjoittaa Saku Pelttari.
Unelmia, jotka on luotu elettäviksi, mutta jotka ovat särkyneet, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Seurannassa hyödynnetään sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa.
Turun joukkopuukotuksen uhrit pääsivät pikaisesti hoitoon, koska tapahtumapaikalle tuli riittävästi ensihoidon yksiköitä ja monien alojen osaajat saatiin pian töihin TYKS:n päivystykseen ja ensihoitoon.
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän diagnosointikriteerejä ollaan päivittämässä.
Iloitsen helteettömyydestä, mutta ymmärrän kuuluvani vähemmistöön, miettii Petri Riikonen.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
Potilaita ja perheitä ei voi muuttaa, mutta omaa toimintaa voi. Tämä diabetestiimin oivallus alkoi tuottaa tulosta.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Lähtökohta on, ettei hotelliin majoittuvan äidin vointi vaadi enää lääkärin seurantaa.
