1948 osumaa
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Työstään ylpeä työntekijä on motivoitunut ja haluaa kehittää ammattitaitoaan sekä työyhteisöä, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Kipukroonikot, joilla on vaikea kipuoireisto, tarvitsevat pitka?aikaisia hoitosuhteita moneen terveydenhuollon ammattilaiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Korealaiset tutkijat selvittivät kolesterolitason vaihtelun ennustemerkitystä yli 3,6 miljoonan henkilön väestössä.
Perusterveydenhuollosta puuttuu kyllä kapasiteettia, mutta ei sen korjaamiseen tarvita lainsäädäntöä, Sirpa Asko-Seljavaara sanoo.
Allergialapset ry:n mukaan moniallergisen lapsen vaivaa ei tulisi kuitata psykologisista tekijöistä johtuvaksi.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Myynnissä on valmisteita, joissa on päivittäisiin saantisuosituksiin nähden jopa satakertaisia määriä biotiinia.
Kun ihmisellä diagnosoidaan parantumaton, krooninen sairaus, koko minäkäsitys on rakennettava uusiksi, kirjoittaa Satu Salonen.
Hanasaaren kulttuurikeskuksen seminaarissa keskusteltiin tällä viikolla muun muassa siitä, onko mahdollista sekä sallia eutanasia että kehittää palliatiivista hoitoa.
Varsinkin alle 50-vuotiaiden asunnottomien ylikuolleisuus on suurta.
Keskosvauvat, jotka kasvavat hyvin ensimmäisten elinviikkojen aikana, pärjäävät aikuisina kognitiivisissa testeissä muita keskosia paremmin.
Terveysahdistus, vaikeudet tunteiden tunnistamisessa tai heikko elämänhallinta lisäävät selittämättömien hengitysoireiden todennäköisyyttä.
Toimeenpano ratkaisee, toteutuvatko tavoitteet, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.
Laite mahdollistaa insuliinin tarkemman annostelun kudosglukoosin jatkuvan mittauksen perusteella.
Kahdeksan ambulanssia on hälytetty kohteeseen. Onnettomuuspaikalla odottaa lohduton näky. Kaksi puolustusvoimien henkilökuljetuskuorma-autoa ja siviilipakettiauto ovat törmänneet toisiinsa.
Jos lihavuus määritellään poikkeamaksi normaalista, ulkopuoliset ryhtyvät tekemään päätelmiä myös ylipainoisuuden tai lihavuuden syistä, kirjoittaa Ulla Järvi.
Modernin tieteen ytimessä on aina ollut paradoksi, kirjoittaa Piia Jallinoja.
Syrjiminen ja epätasa-arvo voi lähteä omasta lähipiiristä, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Kipukroonikko tarvitsee lääkärin, joka aidosti välittää ja tekee kaiken mahdollisen potilaansa parhaaksi, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Geeneihin on ladattu liian suuria toiveita, sanoo professori Juha Kere.
Tutkimuksessa on tunnistettu viisi erilaista aikuisten astmatyyppiä.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Sairausdiagnoosi auttaa ihmistä vain, jos hän sen vuoksi ymmärtää paremmin oireitaan tai hyötyy sairauden hoidosta, Päivi Korhonen kirjoittaa.
Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin ensimmäistä kertaa vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
Jättimäiseltä joukolta amerikkalaisia puuttuu kokonaan mahdollisuus korkeakoulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.
Kommunikaatio on myös sanatonta viestintää, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Lämmin katse ja pari ystävällistä sanaa edellyttävät jaksamista, mutta eivät vie enempää aikaa kuin esineellinen kohtelu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Terveyskeskuslääkäri, yksityislääkäri ja sairaalalääkäri käyttävät Kanta-arkistoa eri tavoin. Yhtä mieltä he ovat siitä, että tiedon pitäisi löytyä helpommin.
Kivusta tiedetään, ettei vieläkään tiedetä kovin paljon, kirjoittaa Sirpa Tahko.
