244 osumaa
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
Lihavuuteen liittyy stigmaa ja virheellisiä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat myös siihen, miten lihavaan ihmiseen suhtaudutaan vastaanotolla.
Huonon hoitotasapainon riski löytyy koneoppimisen keinoin.
Hoitotasapaino pysyi keskimäärin vakaana.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Neuvontaa saaneilla pitkäaikaisverensokeri laski ja suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason.
Diabetespotilaiden vastaanottokäynnit vähenivät jyrkästi, mutta korvautuivat etäpalveluilla.
D-vitamiini vähensi tulehdusta ja muokkasi immunologisia reaktioita.
Suositus korostaa yksilöllisyyttä. Kortisonilääkityksen osalta suositellaan suurempaa harkintaa.
Hoito Taysin moniammatillisessa Haavakeskuksessa nopeutti potilaiden pääsyä kirurgiseen hoitoon ja paransi ennustetta, ilmenee väitöstutkimuksesta.
Tutkimustyö keskittyy rokotteisiin ja immunologiaan.
Löydökset tulisi huomioida raskauksien ja ennenaikaisina syntyneiden lasten seurannassa.
Yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisi edistää lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi.
Naisilla on keskimäärin korkeammat LDL-kolesterolitasot ja harvemmin statiinilääkitys.
Jo yksi täysjyvävilja-annos osana päivittäistä ruokavaliota pienentää väestötasolla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta.
Rasvamaksa voi edetä rasvamaksatulehdukseksi eli steatohepatiitiksi.
Rajoitustoimet todennäköisesti nostivat lapsiperheiden hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Kahden vuoden testosteronihoito elintapaohjelmaan liitettynä voi estää tyypin 2 diabeteksen kehittymisen.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista.
Vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä vuorotyötä tekevillä, joilla ei ollut häiriötä.
Lääkkeettömien hoitojen mukana kulkevan lume/hoivavasteen takia myös lääkäreiden pitäisi osata keskustella niistä.
Eniten hoitotasapaino heikkeni kalliimpia diabeteslääkkeitä käyttävillä potilailla.
Epäterveellisten elintapojen muutosta voi tukea menetelmillä, jotka on todettu vaikuttaviksi.
Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, miten infektiot vaikuttavat riskiin.
Kolmasosalla tyypin 2 diabetespotilaista metformiinilääkitys ei laske verensokeria tehokkaasti.
Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.
Vuosittain tyypin 2 diabetekseen sairastuu yli 20 000 suomalaista.
Taulukoidut toimintamallit tukevat kansansairauksien hoitoa ja seurantaa.
Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä, kirjoittavat Tanja Ketola-Kinnula ja Petri Bono.
Useat näkökulmat puoltavat potilaiden huomioimista, kirjoittaa Jorma Komulainen.