227 osumaa
Kahden vuoden testosteronihoito elintapaohjelmaan liitettynä voi estää tyypin 2 diabeteksen kehittymisen.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista.
Vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä vuorotyötä tekevillä, joilla ei ollut häiriötä.
Lääkkeettömien hoitojen mukana kulkevan lume/hoivavasteen takia myös lääkäreiden pitäisi osata keskustella niistä.
Eniten hoitotasapaino heikkeni kalliimpia diabeteslääkkeitä käyttävillä potilailla.
Epäterveellisten elintapojen muutosta voi tukea menetelmillä, jotka on todettu vaikuttaviksi.
Lisätutkimuksia tarvitaan siitä, miten infektiot vaikuttavat riskiin.
Kolmasosalla tyypin 2 diabetespotilaista metformiinilääkitys ei laske verensokeria tehokkaasti.
Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.
Vuosittain tyypin 2 diabetekseen sairastuu yli 20 000 suomalaista.
Taulukoidut toimintamallit tukevat kansansairauksien hoitoa ja seurantaa.
Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä, kirjoittavat Tanja Ketola-Kinnula ja Petri Bono.
Useat näkökulmat puoltavat potilaiden huomioimista, kirjoittaa Jorma Komulainen.
Sydämen vaikean vajaatoiminnan hoidon lääkearsenaali kasvaa entisestään.
Käypä hoito -suosituksessa muun muassa ehdotetaan riskiryhmiin kuuluville laboratoriotestiä.
Suomalaisperheistä löytynyt harvinainen mutaatio tehostaa insuliinin eritystä haimassa.
Oman suorituskyvyn ulosmittaaminen kiinnostaa Anni Vuohijokea sekä painonnostossa että lääketieteen opinnoissa. Molemmissa motivaatio syntyy tavoitteista.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
Vaikutus oli vähäinen potilailla, joilla oli hyvä diabeteksen hoitotasapaino.
D-vitamiinin riittävä saanti on kuitenkin tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveydelle, kirjoittavat Matti Hero ja Tiina Laatikainen.
Runsas viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä sairastumiseen.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin työikäisten miesten kuolinsyy Suomessa.
Oulun yliopiston tutkimuksessa seurattiin kahdentuhannen sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan.
Hélder Santosin laboratoriossa tutkitaan nanolääkkeiden käyttöä syövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hoidossa.
Kun nuori siirtyy hoitoon aikuisten puolelle, häneltä vaaditaan uudenlaista itsenäisyyttä ja vastuunkantoa.
Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi sairastuvuuteen.
Terveyskeskuslääkäri Inga Tikkisen mukaan lääkärityövoimaa ei ole tarpeeksi.
Virusten määrä viittaa jatkuvaan matala-asteiseen infektioon, kertoo väitöstutkimus.
Diabeetikot tullaan sijoittamaan palveluskelpoisuusluokkaan C.
Mediassa tutkimustulokset ilmoitetaan usein suoraviivaisemmin kuin varsinaiset havainnot antaisivat aihetta, kirjoittaa Pertti Saloheimo.