172 osumaa
WHO päättää kansainvälisen tutkimuksen hydroksiklorokiinihaarasta kesäkuun puoliväliin mennessä.
Suomen huumeidenkäyttökulttuuri poikkeaa muista Pohjoismaista.
Ensimmäiset tutkimuspotilaat saavat lääkettä lähiviikkoina, toivoo kansallinen päätutkija Kari Tikkinen.
Leikkauksella saavutetaan merkittävää kivun lievitystä ja toimintakyvyn parantumista, osoittaa väitöstutkimus.
Kongon ebola-epidemia ei ole saanut sellaista kansainvälistä huomiota kuin Länsi-Afrikan epidemia aikanaan, kirjoittaa Veli-Jukka Anttila.
Liikesalaisuuteen vetoaminen ontuu, koska kilpaileva tuote usein puuttuu, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Valviran eläkkeelle jäävä johtaja Tarja Holi on urallaan käsitellyt lukuisia potilaan menehtymiseen liittyviä kanteluja.
Lääkäreillä on 19 prosenttia muita suurempi riski sairastua.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa raportissa myönteisen arvion.
Marginaali on pienentynyt pinnallisessa melanoomassa 1 senttimetriin.
Palovammapotilaiden elämänlaatu on entistä tärkeämpää palovammahoidossa.
Ilmansaasteiden aiheuttama lisäkuolleisuus on Euroopassa jo suurempi kuin tupakoinnin.
Elävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuja, kirjoittaa Helena Isoniemi.
Suomessa seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.
Euroopan lääkärijärjestö CPME:n kokous pohti muun muassa terveellisen elämän edellyttämiä toimenpiteitä ja ylihoitoa.
Candida auris ?sienen uhka on kuitenkin olemassa myös Suomessa.
Riski on nelinkertainen vertailuväestöön nähden.
Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa.
Tuberkuloosi nousi otsikoihin, kun HUS:ssa synnytti tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava nainen. Kaksi vuotta sitten Lääkärilehti julkaisi tuberkuloosista laajan katsausartikkelin.
Lääkkeiden saatavuus ei ole kuitenkaan enää samalla tavoin itsestään selvää kuin mihin olemme saaneet tottua, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Käyttökohteita ovat hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset kasvaimet ja tyvitumakehäiriöt sekä ihonalaiskudokseen kohdistuvat toimenpiteet.
Ryhmä borrelioosipotilaita kommentoi kirjoitusta EU-päätöslauselma hämmentää Lymen borrelioosin hoitoa.
Raskaana tupakoivien määrä ei ole Suomessa laskenut samaa tahtia kuin muissa Pohjoismaissa.
Helsingin yliopiston, HUS:n ja uusien kumppanien yhteistyöhön perustuva iCAN-lippulaiva yhdistää uudella tavalla täsmälääketiedettä ja potilaiden digitaalisia tietoja.
Euroopan parlamentti on ottanut infektiolääkäreitä kuulematta kantaa Lymen borrelioosin diagnostiikkaan ja hoitoon. Päätöslauselma on monilta osin epätieteellinen ja voi johtaa potilaiden hoidossa väärille ja vaarallisillekin linjoille.
Suomen valttina on laatu, kun kilpaillaan syöpälääketutkimusten saannista. Siksi tutkimusresurssien riittävyydestä tulisi huolehtia, sanovat asiantuntijat.
Suomessa ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Riitta Kaarteenaho ja Tuula Vasankari.
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
Järjestön Suomen toimisto avasi ovet Helsingissä heinäkuussa. Sen tarkoituksena on viedä suomalaista erikoissairaanhoidon osaamista avustuskohteisiin maailmalla.
Kasvonsiirrot ovat lisänneet ymmärrystä siitä, miten kasvojen verenkierto toimii.