125 osumaa
Väitöstutkimus tuo uutta tietoa varhaisten riskitekijöiden yhteydestä nuorten mielenterveyshäiriöihin.
Eniten hyötyivät ahdistuneisuushäiriötä ja syömishäiriötä sairastavat.
Keskiraskauden stressillä on merkitystä aivojen kehitykselle.
Kyse ei ole vain varhaisen kotoutumisvaiheen ongelmasta.
Terveyskeskuksissa näkyy eristyksen aiheuttama ahdistus.
Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on tutkimuksen mukaan kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Neljännes vastaajista ei usko jaksavansa työssä eläkeikään asti.
Alkoholismin, työuupumuksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon määrittely sairauksiksi jakoi vastaajien mielipiteitä.
Siitepölykaudella montelukastia määrätään usein lapsen allergisen astman hoidon tueksi.
Oireiden määrä oli yhteydessä kaatumisiin, sairaalaan joutumisiin, toiminnanvajauksiin, laitokseen joutumisiin ja kuolleisuuteen.
Jokainen lisätunti viikossa lisäsi omaishoitajan kuormittuneisuutta.
Valtaosa oli pysynyt työelämässä kuntoutuksen päättyessä.
Myös jännittyneisyys ja väsymysoireet, ahdistuneisuus sekä sairauspoissaolot koulusta ovat kasvaneet, kertoo tuore kysely.
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden ensisijainen hoito on lääkkeetön.
Syöpälääkehoitoja saaneet potilaat kertovat kärsivänsä väsymyksestä ja keskittymisvaikeuksista.
Äidin synnytyksen jälkeinen ahdistuneisuus vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavoin, selviää väitöstutkimuksesta.
Nuorilla miehillä yhteys oli suorempi kuin naisilla.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Alle 35-vuotiaana syövän sairastaneilla on sisaruksiin verrattuna suurentunut riski mielialaongelmiin ja muistisairauteen.
Väsymys voi johtua monista sairauksista, mutta se on samalla kokemus, jota on vaikea tutkia ja mitata ja johon on vaikea puuttua, toteaa Jari Turunen.
Mielenterveyden häiriöistä kärsivät lapset ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon. Alueellisia eroja on paljon.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Jaettu kokemus tuo kummasti lohtua, kirjoittaa Ulla Järvi.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä selvitettiin 26 maassa.
Lääkekokeilujen aikana muistini ja ajattelukykyni romahtivat, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa.
Kafkamaisessa potilasmaailmassa potilastietojärjestelmä voi elää omaa virtuaalielämäänsä yhä kauempana potilaan todellisuudesta, kummastelee Satu Salonen.
Potilaan on pystyttävä luottamaan täysin siihen, että lääkäri tekee aina kaiken voitavansa hänen hyväkseen, pohtii Saku Pelttari.
Tulokset antavat aiheen hoitaa ahdistuneisuushäiriötä potevien sydänriskitekijöitä entistä paremmin