327 osumaa
Itsensä humalaan viikoittain juovat miehet kärsivät masennuksesta suuremmalla varmuudella kuin miehet, jotka juovat humalan harvemmin. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei todettu.
Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat, kirjoittaa Hannu Halila.
Elinikäinen musiikkiharrastus ja kiinnostus aivojen toimintaan yhdistyvät LL Aleksi Sihvosen neurologian alan väitöstyössä.
Pelkästään yksi oikea linja sopii kivunhoitoon erityisen huonosti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Mikään yksittäinen olemassa oleva käsite ei kattavasti kuvaa tai selitä tieteenkieltämisen ilmiötä, kirjoittaa Saku Pelttari.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Korjaustarpeita on erityisesti hoitoketjun alkupäässä.
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Kliinikkotutkijoita huolestuttaa, ymmärtävätkö maakuntien päättäjät tutkimuksen merkityksen.
Rokotekieltäjien ytimessä vaikuttaisi olevan pieni ryhmä ihmisiä, joilla on vahvat uskomukset rokottamiseen liittyvistä salaliitoista ja terveydenhuollon korruptiosta.
Geeneihin on ladattu liian suuria toiveita, sanoo professori Juha Kere.
Patologia tuntuu olevan erikoisala, josta on vallalla eniten virheellisiä mielikuvia, kirjoittaa Saku Pelttari.
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Olli Kallioniemi toivoo, että nuorista tutkijoista useampi olisi lääkäri.
Sairausdiagnoosi auttaa ihmistä vain, jos hän sen vuoksi ymmärtää paremmin oireitaan tai hyötyy sairauden hoidosta, Päivi Korhonen kirjoittaa.
Kommunikaatio on myös sanatonta viestintää, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Yksisarviset, lohikäärmeet tai enkeliterapiat eivät ole vaihtoehto millekään, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Kiinan elinsiirtojen eettisyys herättää huolta lääketieteellisissä julkaisuissa, toteavat kirjoittajat.
Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan hoidoksi antibiootin.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Mitä todennäköisempi sairaus on, sitä ylempänä se on erotusdiagnostiikan listalla, kirjoittaa Saku Pelttari.
CRISPR on helppo ja monipuolinen geenimuokkausmenetelmä. Sen keksijää kuitenkin huolestuttaa, että menetelmää aletaan käyttää väärin.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Biopankkinäytteiden karttuminen on tutkimuksen ja samalla potilaiden etu. Tulevaisuudessa biopankit voivat nopeuttaa merkittävästi uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämistä.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Nallesairaala antaa lääketieteen opiskelijoille valmiuksia leikki-ikäisten kohtaamiseen.