335 osumaa
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Biopankkinäytteiden karttuminen on tutkimuksen ja samalla potilaiden etu. Tulevaisuudessa biopankit voivat nopeuttaa merkittävästi uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämistä.
Aivovammojen diagnostiikka ja kuntoutus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Vakuutusyhtiön ja hoitavan lääkärin näkemykset ei ole aina samoja.
Nallesairaala antaa lääketieteen opiskelijoille valmiuksia leikki-ikäisten kohtaamiseen.
Aiemmin myös Suomessa tekonivelleikkauksia on tehty pienemmissä sairaaloissa hyvällä menestyksellä, kirjoittaa Martti Hirn.
Dosentti Marjo Renko pohtii lääkäriyttään kliinikkona, tutkijana ja opettajana.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
Hauskat persoonallisuuden kuvaukset eivät pohjaa tutkimustietoon, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Rahoituksessa julkaisujen painoarvo on noussut nopeasti, kirjoittaa Kyösti Oikarinen.
Potilaan ei pitäisi joutua kyselemään vinkkejä lääkäristä, joka tutkisi kunnolla, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Toisintokuumetta ei ole vielä diagnosoitu Suomessa, vaikka taudinaiheuttajia on löytynyt.
Lähihoitajia, osastonsihteereitä, kaupan kassoja. Opiskelijat saavat monenlaista kokemusta ennen kuin pääsevät lääkärin töihin.
Ei lääkäriin pidä päästä silloin kun haluaa, vaan silloin kun sitä tarvitsee, pohtii Sohvi Mäntykoski.
Alle 50-vuotias ohitusleikattu toipuu hyvin, mutta jää silti eläkkeelle, paljastaa tutkimus.
Koulutusmäärien lisäys näkyy jo työmarkkinoilla.
Soveltuvuusarvioinnissa ilmeinen lähtökohta on, ettei päätöksenteko perustu yksittäisen menetelmän tuottamaan lopputulokseen, kirjoittaa Tommi Aho.
Erilaiset asiantuntijaryhmät ovat usein pettyneitä siihen, kuinka media käsittelee heidän tekemisiään, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Patologit vastustavat EU:n formaliinikieltoa.
Lääkäriehdokkaiden määrä kasvoi reippaasti edellisistä kuntavaaleista. Kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit houkuttivat lääkäriehdokkaita eniten.
Minulle sopisi, että lääkärit saisivat enemmänkin rahaa lääketeollisuudelta, kirjoittaa Satu Salonen.
Lääketieteen opiskelijoista 27,2 %:lla oli tutkimuksen mukaan merkittäviä masennusoireita.
Lääkärilehti kysyi Yhdysvalloissa asuvalta lääketieteen tohtori, solubiologian dosentti Katri Selanderilta, miltä maan terveydenhuollon tila ja tulevaisuus näyttävät nyt Donald Trumpin astuttua virkaan.
Joillekin potilaille osuu hyviä diagnoosinumeroita. Huonoilla numeroilla ei pärjää ainakaan Kelassa, kirjoittaa Satu Salonen.
Kertoisinko näyttöön perustuvan lääketieteen rajoitteista? Siitä, miten yksittäiset hoitopäätökset piti tehdä suurista väestöistä kerättyjen tietojen perusteella, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Matti Äyräpään palkinnon saanut professori Mikael Knip on toteuttanut ja johtanut useita laajoja lasten ja nuorten diabetesta koskevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita.
Optisen alan hanke, jossa on kehitetty liiketoimintamallia silmänpohjakuvauksista, herättää edelleen keskustelua.
