354 osumaa
Onnellisuusmittauksissa menestyneiden maiden ja siellä tehtyjen itsemurhien välillä on paradoksaalinen suhde.
Suurin riski oli keskivaikeaa tai vaikeaa kontrolloimatonta astmaa sairastavien äitien lapsilla, kirjoittaa Heikki Ekroos.
Alle 65-vuotiaat ovat saaneet sekä lapsuusrokotukset että lukuisia tehosteita. Heillä on korkeat vasta-ainetasot.
Tulevaisuudessa tekoäly kenties laskee, oletko työmarkkinoilla käyttökelpoista ainesta vai pelkkää sekundaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Aikuisen henkilön geeni- ja genomitieto ei sellaisenaan ole kovinkaan arkaluonteista. Pelkän tietosuojan korostaminen vähentää tutkimuksen mahdollisuuksia: arvokkaatkin aineistot muuttuvat suljettuina arvottomiksi.
Muuttuvasta potilas-lääkärisuhteesta keskustellaan aivan liian vähän.
Keskeneräisyyden sietäminen omassa ja toisten elämässä on ehkä se, mitä Suomesta nyt puuttuu, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Kuun lopussa maksuttoman rokotuksen voi saada, jos asuu tai oleskelee pitkään riskialueella.
Kalasataman uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa potilaan kysymyksiin vastaa pyöreäsilmäinen robotti.
Yksisarviset, lohikäärmeet tai enkeliterapiat eivät ole vaihtoehto millekään, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Pohjaton valinnanvapaus hankaloittaa hoitoketjua, sanoo taiwanilainen geriatri Ming-Yueh Chou.
Hoitavan lääkärin vastuun painottaminen työkykyä koskevien ratkaisujen teossa kuulostaa ensi alkuun mielekkäältä, kirjoittaa Jari Turunen.
Antiikin lääketieteessä kulkutaudit sivuutetaan vähin äänin, sillä vallitsevat opit eivät omaksuneet ajatusta mikro-organismeista.
Olen aina kokenut olevani niitä, jotka joutuvat piikkilangan huonommalle puolelle, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Lääketieteen kandidaatti Urpo Viinikan teloitus sotapelkuruuden vuoksi pikaoikeuden päätöksellä jatkosodan lopussa 25.8.1944 on poikkeuksellinen tapaus oikeushistoriassamme.
Yhtä päihderiippuvaista kohti on yleensä monta muuta, joiden elämään riippuvuus vaikuttaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Ison muutoksen aikana tarvitaan paljon keskustelua, mutta ilman johtajuutta ei synny päätöksiä, ajattelee maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa johtava Päivi Nerg.
Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen mahdollisuuksia huomioida enemmän?
Väsymys voi johtua monista sairauksista, mutta se on samalla kokemus, jota on vaikea tutkia ja mitata ja johon on vaikea puuttua, toteaa Jari Turunen.
Katso kuvagalleria Puolustusvoimien sota-ajan kokoelmasta.
Kun muistisairas haluaa ja kaipaa kotiin, mihin hän tuolloin kaipaakaan? kirjoittaa Sirpa Remahl.
Moni kipukroonikko kohtaa perusterveydenhuollossa voimakasta painetta lääkitysten purkamiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Mitä todennäköisempi sairaus on, sitä ylempänä se on erotusdiagnostiikan listalla, kirjoittaa Saku Pelttari.
Luennoitsija tarjosi meille unohtumattoman kokemuksen, kirjoittaa Ulla Järvi.
Vanheneva alkoholisti on siirtynyt hilpeistä rillurooleista traagisten osien puolelle.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Aleksi Kallioniemi on seurannut aitiopaikalta Suomen koripallomaajoukkueen matkaa tähän pisteeseen.
Tulevaisuudessa sairauden ennustaminen paranee riskilaskentaohjelmien avulla.
Keniassa tehtiin historiaa kun korkein oikeus vaati maan presidentinvaaleja uusittaviksi epäselvyyksien vuoksi, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.