4810 osumaa
Reumalääkärit ovat huolissaan siitä, että hoitoketjut jäävät valinnanvapauden jalkoihin.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Joskus tulos voi jäädä kokonaan katsomatta ja kertomatta.
Miten peli- tai nettiaddiktioon pitäisi suhtautua? Tätä pohtii Joona Taipale näkökulmakirjoituksessaan.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Kipukroonikolla ei ole kivuistaan vapaa-aikaa, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Kortisoni-injektiot jopa huonontavat pitkäaikaistulosta.
Kirurgiseen hoitoon liittyi enemmän haittatapahtumia kuin seurantaan, kirjoittaa Ossi Lindell.
Syövän hoidon ensilinjassa päätöksenteon tukivälineestä voisi olla isokin apu.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Suomessa nivustyräleikkaukseen liittyvät haava-infektiot ovat onneksi harvinaisempia (1–2 %) kuin Etelä-Euroopassa.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Terveystiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Pystymmekö hyödyntämään sitä järkevästi vai hukummeko tietotulvaan?
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen nopeuttaa potilaiden kotiutumista.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Joka kymmenes venäläistaustainen maahanmuuttaja oli kokenut syrjintää suomalaisessa terveydenhuollossa.
Kaikki eivät tule ajatelleeksi, miten hennoissa kantimissa ihmisen mielenrauha saattaa sairauden kohdatessa olla, kirjoittaa Leena Mallat.
Sen sijaan riski sairastua kohdunrungon syöpään tai munasarjasyöpään oli pienentynyt. Väitöstutkimuksen aineistossa oli hormonikierukkaa runsaiden kuukautisten hoitoon käyttäneitä naisia.
Nykyiset suositukset hoidon kohdistamisesta perustuvat varsin vanhoihin tutkimuksiin.
Uudentyyppinen norovirus aiheutti vatsatautiepidemian risteilyaluksella, selviää THL:n vuosiraportista.
Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Urakka valmistuu. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve jää eläkkeelle.
Elämäntapaneuvonnalla ei ollut mitattavia vaikutuksia kuolleisuuteen, sairastavuuteen tai elämänlaatuun.
Me lääkärit voimme opettaa, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
