Haku
Asiasana: Masennus
Masennuksessa keskeinen oire on alakuloinen mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii. Joillakin se kroonistuu pysyväksi. Naisilla sairastuminen on tavallisempaa kuin miehillä. Masennus lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä.-
Yksinäisyys leimaa
Yksinäisyys on fyysisen kivun sosiaalinen vastine, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen.
-
Missä menevät mielenterveyden ja sairauden rajat?
Alkoholismin, työuupumuksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon määrittely sairauksiksi jakoi vastaajien mielipiteitä.
-
Raskausajan masennus lisää riskiä lapsen mielenterveysongelmiin aikuisena
Raskausajan masennusta arvioidaan olevan jopa joka seitsemännellä odottavalla äidillä.
-
Musiikista terveyttä
Tarjoamalla terapeuttista musiikkia sairaaloissa voitaisiin saada monia hyötyjä.
-
Syöpäpotilaiden itsemurhariski tuplaantui Yhdysvalloissa
Riski on nelinkertainen vertailuväestöön nähden.
-
Kuntoutuspsykoterapia tukee työkykyä
Valtaosa oli pysynyt työelämässä kuntoutuksen päättyessä.
-
Tamperelaisten nuorten masennus lisääntyi mutta käytöshäiriöt vähenivät
Myös jännittyneisyys ja väsymysoireet, ahdistuneisuus sekä sairauspoissaolot koulusta ovat kasvaneet, kertoo tuore kysely.
-
Hyvä kivunlievitys vanhuksen saattohoidossa
Vanhusten kivunhoidon periaatteet ovat diagnoosista riippumatta samat kuin nuoremmilla, mutta lääkkeiden aloitusannokset ovat selvästi pienempiä. Vanhuksella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, kirjoittaa ylilääkäri Tiina Tasmuth katsausartikkelissaan kivunlievityksestä vanhuksen saattohoidossa.
-
Synnytyksen jälkeinen masennus alidiagnosoitu
Riskitekijöinä korostuivat raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, erityisesti raskauspahoinvointi ja kivulias synnytys.
-
Varhainen tuki parantaa merkittävästi työkykyä
Väitöstutkimuksen mukaan kuntoutusryhmän tulokset kohenivat kaikilla osa-alueilla. Mittareina käytettiin muun muassa fyysistä kuntoa, hapenottokykyä ja lihastoiminnan testaustuloksia.