269 osumaa
Tulokset antavat viitteitä siitä, että alakouluiässä liikunnallisuus tukee erityisesti poikien koulumenestystä.
Asukkaiden ravitsemustilaa tulisi seurata yhteistyössä hoitohenkilökunnan, geriatrien, ravitsemusterapeuttien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten kesken.
Juhani Knuutin mukaan dieettien kehittäjät menestyvät, koska terveyteen liittyviä virheellisiä väitteitä on niin runsaasti, ettei kukaan jaksa tai ehdi oikaista niitä kaikkia.
Mikael Fogelholmin mielestä moni on ymmärtänyt ravitsemussuosituksia väärin.
Terveyttä edistävää ruokavaliota noudattaneiden ja verrokkien rasvakudoksessa havaittiin eroja kaikkiaan 128 eri geenin toiminnassa.
Matti Uusitupa korostaa, että terveelliset elämäntavat pitäisi aloittaa jo varhain.
Kasvojen kuperan profiilin todettiin olevan yksi uniapneaa ja kuorsausta ennustava tekijä.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen metsämustikan vaikutuksia hiirillä, joille syötettiin kolmen kuukauden ajan runsasrasvaista rehua.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aamiaisen, lounaan tai päivällisen väliin jättäminen ja liiallinen proteiinin saanti ovat yhteydessä suurempaan kehon rasvakudoksen määrään alakouluikäisillä lapsilla.
Komplikaatioita lisäävät mm. potilaan huono ravitsemustilanne, lihavuus, ikä, tupakointi ja päivystystilanne. Mutta ennustaako potilaan selkälihaksen paksuus leikkauskuolleisuutta?
Miten järjettömästi ihmiset kehoaan kohtelevat, vaikka heille ei tulisi mieleenkään antaa lemmikeilleen sitä, mitä he itse syövät.
Kehitysvammaisella on oikeus seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen. Raskauden ehkäisyn tarve on tärkeää ottaa huomioon.
Väitöstutkimus osoittaa äidin raskauden- sekä imetyksenaikaisella ruokavaliolla olevan yhteyksiä lapsen allergiariskiin. Sen sijaan lisäruuan viivyttäminen ei vähentänyt allergiariskiä.
Suomessa raskausdiabetes diagnosoitiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012.
Joka kymmenennen lapsipotilaan pitkäkestoinen hoitotasapaino parani merkittävästi. Diabeteksen hoitoon liittyvä asennemuutos oli tärkein hoitotasapainon paranemiseen liittyvä tekijä.
Raudanpuuteanemia on lasten yleisin anemia. Länsimaissa sitä esiintyy 23 %:lla lapsista, ja suurimmassa riskissä ovat keskoslapset, taaperoikäiset (6 kk?2 v) ja murrosikäiset.
Ruotsalaistutkijoiden mukaan tuloksia tulee tulkita varoen, sillä seurantatutkimus ei voi osoittaa syy-seuraussuhdetta.
Säännöllinen liikunta ja laihduttaminen ovat lonkkanivelrikon hoidon perusta.
Vanhusten leikkauskuolleisuutta lisäävät mm. kognition heikkeneminen, heikko ravitsemustila, pitkäaikainen laitoshoito, toiminnanvajeet sekä haurastuminen.
Tähän mennessä on löydetty joitakin muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että ohjattu liikuntainterventio ei välttämättä lisää päivittäistä fyysistä aktiivisuutta.
"Urheilu, happamat juomat ja hiilihydraattinen ruokavalio ovat huono yhdistelmä."
Ravitsemustottumukset selvitettiin 42?60-vuotiaalta 1 981 mieheltä Itä-Suomen yliopiston Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimuksen alussa vuosina 1984?1989.
Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt 49 prosenttia vuosina 1990–2013.
Hidastunut kävelynopeus voi olla merkki lihaskadosta, mutta myös D-vitamiinin puutteesta, huonosta ravitsemuksesta tai valtimonkovettumistaudista.
LL Marika Leppänen havaitsi lastentautiopin väitöstutkimuksessaan, että syntymänjälkeinen kasvu ja erityisesti pään kasvu on yhteydessä pikkukeskosen älylliseen kehitykseen.
Osastonylilääkäri Juha Saarnio OYS:sta pitää ravitsemusterapeutti Merja Jänttiä tärkeänä yhteistyökumppanina, jonka osaaminen pelastaa parhaimmillaan henkiä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vauvan rintaruokinta puolittaa riskin sairastua raskauden jälkeiseen masennukseen.
Turun yliopiston tutkijat ovat osoittaneet tutkimuksessaan, että mahasuolikanavan bakteeriston aineenvaihduntaan vaikuttavat pektiini ja ksylaani lisäävät koe-eläinten riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Lyhyt väli raskauksien välillä ei välttämättä olekaan haitaksi syntyvän lapsen terveydelle, toteaa BMJ:ssa julkaistu tutkimus.
