472 osumaa
Mikä hoito kuuluu Suomen terveydenhuoltoon ja mikä ei??
Ihmisten tunnistaminen nimettömästä geenidatasta on osoittautunut helpoksi, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Tavoitteena on, että eri tietojärjestelmissä ja viranomaisilla hallussa olevan tiedon saisi yhdestä paikasta.
Sote-maisterikoulutus alkaa ensi vuonna Helsingin yliopistossa.
En tunne ketään, joka haluaisi kuulla laboratoriotuloksensa, biopsiavastauksensa tai röntgenlausuntonsa puhelimessa, kirjoittaa Satu Salonen.
ETENE:n mukaan saattohoito ei toteudu Suomessa edelleenkään yhdenvertaisesti.
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Yksittäisten sairauksien hoitotavoitteista pitäisi päästä kohti hyvää kokonaisuutta, pohtii Aleksi Varinen
Maakunnan tulee käyttää seteleitä kiireettömissä leikkauksissa, joita ei ole keskitetty yliopistosairaalaan tai vastaavaan yksikköön.
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Myös elinsiirtoihin erikoistuneet lääkärit vaativat lakimuutosta.
Reumalääkärit ovat huolissaan siitä, että hoitoketjut jäävät valinnanvapauden jalkoihin.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Kollegiaalisuuden käsite opetetaan jokaiselle lääketieteen opiskelijalle jo ensimmäisellä viikolla, kirjoittaa Saku Pelttari.
Joskus parhaimmillaan hoitosuhteessa syntyy hoitava ja lohduttava tunneside, kirjoittaa Satu Salonen.
Sosiaalihuollon osuus on jopa kolmasosa iäkkään eteisvärinäpotilaan kustannuksista vuoden kuluessa vakavasta komplikaatiosta.
Mitä laatu oikeasti on? Yleislääkärijärjestöjen mielestä asiaa ei ole mietitty tarpeeksi.
Keniassa tehtiin historiaa kun korkein oikeus vaati maan presidentinvaaleja uusittaviksi epäselvyyksien vuoksi, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Jos koulutusmäärät eivät muutu, työmarkkinoille tulee 2020-luvun lopulla vuosittain ainakin 400 lääkäriä enemmän kuin sieltä lähtee.
Lääkärin auktoriteetti kääntyy itse asiaa vastaan, jos ennakkoluulo nollaa potilaan halun kuunnella, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Digitaalisia ratkaisuja varten perustetaan SoteDigi Oy.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Kun ihminen kokee jatkuvaa kipua, elämä muuttuu. Asiat, jotka ovat olleet aiemmin merkityksellisiä, saattavat täysin kadottaa merkityksensä, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Valinnanvapaudella on ollut myös ei-toivottuja seurauksia, toteaa kaksi Ruotsissa työskentelevää suomalaislääkäriä.
"Onko kaikkialla yhtä hyvät mahdollisuudet valita? Vastaus on, että ei ole eikä tule."
Myllymäki uskoo, että liitto saa hänestä helposti lähestyttävän, mutkattoman ja suoran johtajan.
Perustuslakivaliokunta näkee palveluiden yhtiöittämisessä perustuslaillisia ongelmia.
Sopimukset tehostavat lääketutkimusta, kehittävät hoitomuotoja ja parantavat koulutusta.
