3253 osumaa
Oireetonta sydänlihasiskemiaa ei kannata hakea laaja-alaisessa taudissakaan.
Havainto tuo uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään.
Altistusterapiaa saaneet pelkäsivät liikkumista vähemmän kuin lumehoitoa saaneet.
Kiinteistön omistaja on otettava riski huomioon – usein tartunnan saa omasta kodista.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Si kiön makunystyrät aistivat lapsivedestä äidin nauttiman ruoan makuja.
Myyräekinokokki uhkaa Suomea samalla tavoin kuin rabies.
Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.
Kun vanhoja sairaalakiinteistöjä tyhjennetään, arvokkaita taideteoksia jää ilman kotia. Uusien sijoituspaikkojen löytäminen on välillä haastavaa.
Uimari Matti Mattsson uskoi oireiden syyksi rankan päivittäisen harjoittelun.
Jaatko ympärillesi enemmän uskoa, toivoa, iloa ja valoa vai pelkoa ja pahaa oloa, kysyy Silja Kosola.
Matkailijat tuovat yhä useimmiten tietämättään antibiooteille resistenttejä bakteereja, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Olisi tärkeää ymmärtää, miten paljon väsymys vaikuttaa kognitioon, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen Maiju Welling.
Ensihoitajan ja geriatrisesti orientoituneen sairaanhoitajan työpari lähtee ensihoidon kiireettömiksi arvioiduille tehtäville.
Ukrainasta paennut Rada Glazunova sai kesätöitä Suomesta vammaisten hoitajana.
Kaikille tarjotaan seulontoja, siitä huolimatta tuberkuloositapauksia on todettu alle kymmenen.
Pisteytys kliinisen kuvan ja laboratoriolöydösten perusteella johti leikkaukseen harvemmin.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Turussa tutkitaan hengitysharjoittelun tehoa uniapneaan.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.