1375 osumaa
Tutkimukseen otettiin Uppsalassa 1 503 ensisynnyttäjää, joiden synnytys käynnistyi spontaanisti.
Koronapotilaat vaativat jatkuvaa seurantaa, koska vointi voi romahtaa nopeasti.
? Tuntuu erikoiselta olla ensimmäisten sairastuneiden joukossa, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Raittinen sanoo.
Tuttuja molekyylejä tutkitaan COVID-19-tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä.
Olisiko kaikkien elämä helpompaa, jos meidän ei tarvitsisi olla niin kaikkitietäviä? kysyy Jussi Valtonen.
Astman hoidon keventäminen on mahdollista potilailla, joilla astma on ollut hallinnassa.
Vaikuttavuus vastaa hyvin läsnäoloon perustuvien ryhmämuotoisten vanhemmuustaito-ohjelmien tulosta.
Hiilijalanjälki. Itsekkyys. Ihmisarvo. Vajaus. Tekopyhyys.
Tutkimus on osa Maailman paras sairaala -hanketta.
Japaniin kuuluvalla Okinawalla esivanhemmat kurkkivat yhä nykyäänkin takapihalta.
Ystävä on poissa, vaikea ymmärtää, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Pienelle lapselle sidos löytyy vanhemman eläytyvästä katseesta ja kosketuksesta, kirjoittaa Timo Teräsahjo.
Johanna Vehkoon kolumni käsittelee misinformaatiota, jota leviää myös uudesta koronaviruksesta.
Vaikeinta koronaviruksen hoidossa oli viestintä, sanoo Lapin infektioylilääkäri Markku Broas.
Vähärasvaisen maidon käyttö ei ehkä vähennäkään lapsuuden ylipainon riskiä.
Lääkäri voi määrätä oireettoman henkilön karanteeniin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemiaohjelmalla.
Aikuiset kannattaisi rokottaa lasten lisäksi, koska tämä voisi puolittaa sairastuneiden määrän, ehdottavat tutkijat.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Voisitko uhrata ajatuksen kalalle, kysyy Jani Kaaro kolumnissa.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä. Mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
Tapauksista valtaosa jää tunnistamatta.
Hanna Rintala haluaa edistää kestävää kehitystä. Se on myös Lääkäriliiton tämän vuoden teema.
Tarvitsemmeko tosiaan kaikkea sitä terveysaiheista sisältöä, jota meille on tarjolla, kirjoittaa Tiina Raevaara kolumnissaan.
Painehaava voi syntyä hyvin nopeasti, esimerkiksi ambulanssikuljetuksen aikana.
Muutamaan geenimerkkiin perustuva lausunto ei eroa sattumanvaraisesta, kirjoittaa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Juha Kere.
Hoitoon pääsy ja hoidon käytännöt vaihtelevat, tietää A-klinikan laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun.