918 osumaa
Me lääkärit yritämme usein myydä mm. elämäntapojen muutosta. Mutta entäs ne myymisen taidot ? osaammeko me myydä? pohtii Heikki Pärnänen.
Parhaimmillaan olen kokenut lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksen toimivan niin, että lääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana ja potilas oman sairautensa asiantuntijana, kirjoittaa psoriasista sairastava Piia Astila.
Kolmen miljardin euron säästötavoite jää haaveeksi, katsoo valtaosa kunnista.
Saattohoidon parissa työskentelee Suomessa satoja vapaaehtoisia. 68-vuotias Maija Juntunen sanoo, että vuosien vapaaehtoistyö Pirkanmaan Hoitokodissa on muuttanut hänen ajatusmaailmaansa ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään.
On yllättävää, miten vähän korkeatasoista tutkimusnäyttöä joistain lääkärin työkalupakkiin vakiintuneista menetelmistä on, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Turhien tutkimusten tekoa voidaan välttää ja tehottomia hoitoja karsia, uskoo Minna Kaarisalo.
Potilaan on pystyttävä luottamaan täysin siihen, että lääkäri tekee aina kaiken voitavansa hänen hyväkseen, pohtii Saku Pelttari.
Syyrian sota on tuhonnut myös maan terveydenhuollon. Avustusjärjestöillä on vaikeaa, sillä humanitaarista työtä ei kunnioiteta riittävästi.
Talven ensimmäiset influenssatartunnat on diagnosoitu Suomessa. Eniten tartuntoja on toistaiseksi ollut Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä sekä HUS:ssa.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Rovaniemen terveyskeskus on onnistunut parantamaan esimerkiksi verenpainepotilaiden hoitotasapainoja ja eteisvärinäpotilaiden hoitoa.
Maakunta näyttää olevan ratkaisu kaikkeen. Minäkin haluan oman maakunnan! kirjoittaa Kristiina Patja.
THL lopettaa rekisterin rahoituksen asteittain vuoteen 2019 mennessä säästötarpeiden vuoksi.
Ihminen ei voi tietää, miten reagoi äärimmäisissä tilanteissa, ennen kuin on joutunut niihin, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
Kuntoutus on julkisissa palveluissa jonkinlainen kummajainen. Siitä ei näytä kukaan vastaavan, mutta kaikki tuntuvat sitä osaavan. Tavoitteita olisi kuitenkin syytä miettiä tarkemmin.
Lääkärin valitsemista helpottaisi kovasti, jos ei tehtäisi niin numeroa siitä erikoisalasta, uskoo Janna Rantala.
Diabetes lisää parodontiitin riskiä ja parodontiitti puolestaan heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Guillain-Barrén oireyhtymään kymmenen vuotta sitten sairastunut Anni Myllylä iloitsee jokaisesta päivästä, jolloin hän voi kävellä omin jaloin ja kivut eivät vaivaa. Tavallinen arki tuntuu juhlalta.
Uusi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on huolissaan yhteiskunnan jakautumisesta.
Päivystyksessä hukuttiin töihin joka ikisenä päivänä, kertoo Aleksi Varinen.
Kivunhallintatalossa on kolme huonetta: kipu leikkauksen jälkeen, syöpäkipu ja pitkäaikainen kipu, kirjoittaa Eija Kalso.
Kuntoutustoimenpiteitä voi toteuttaa ilman että potilas kuntoutuu. Pelkästään järjestämisvastuita muuttamalla ei kuntoutukselle asetettuja tavoitteita voi saavuttaa.
Potilaiden hoidossa on alueellisia eroja, ja osaaminen jakautuu epätasaisesti. Ehdotus pyrkii tasapainottamaan tilannetta.
Isojen yhteispäivystysten ruuhkautuminen suuren ei-kiireellisten potilaiden määrän vuoksi vaarantaa vakavasti sairaiden potilaiden hoidon.
Nykyajan päivystykseen on ilmestynyt ovimiehiä, jotka tarkoin seulovat kenellä on oikeus astua tuohon pyhättöön sisään, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Omaa omituista sairauttaan ymmärtämällä ja siitä enemmän tietämällä voimaantuu jaksamaan, kirjoittaa Satu Salonen.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto on ottanut kantaa lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeiseen kuntoutukseen ja hampaattomuuden hoitoon.
Eila Hautala on huolissaan CRPS-potilaiden kohtelusta.
Leikkauspotilaan ennuste saattaa kanadalaistutkijoiden mukaan riippua osin siitä, mihin vuorokauden aikaan potilas leikataan.