6386 osumaa
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Kaikkien uusien lääkkeiden teho ei ole niin hyvä kuin hinnan perusteella voisi toivoa.
Huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta näkyy myös sote-alalla toimivien työssä.
Uhkien määrittäminen muistuttaa joskus kahvinporoista luentaa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Suomessa kehitetyn haalarin liikeanturit keräävät tietoa asennoista ja liikkeistä.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
– On vanhanaikaista ajatella, että toiminnalliset häiriöt ovat luulotauti, sanoo Helena Liira.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Myyntiluvan on saanut viiden viime vuoden aikana 7 uutta mikrobilääkettä, kirjoittaa Harri Marttila.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Iäkkäiden ja riskiryhmien boostereiden kanssa ei pitäisi odottaa influenssarokotuksiin asti, sanoo Eeva Ruotsalainen.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluaa kuulla vakavista tapauksista.
Suuret haasteet voitetaan yhteisön voimalla, kirjoittaa Eija Kalso.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.
Sikiöistä 55 % saavuttaa kaksikammioisen verenkierron ja välttyy toistuvilta sydänleikkauksilta syntymän jälkeen.
Sairaus vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, mutta diagnosointia vaikeuttaa oireiden monimuotoisuus.
Jos kiusaamiskokemukset vähenevät, mielenterveyttä huonontava vaikutus heikkenee.
Lääke on kohdistettu vain erittäin korkean riskin potilaille ja lähinnä niille riskiryhmäläisille, jotka ovat rokottamattomia.
Arviointi ei vaikuttanut ennusteeseen, mutta hoitojen toksisuus oli vähäisempää.
Työkyvyttömyyttä se ei kuitenkaan aiheuta.
Sisätilojen tupakointikielto vähensi tupakointia ja paransi keuhkotoimintaa väestössä.
Mikä on näiden tulosten merkitys, johtava ylilääkäri Johanna Mattson Hus Syöpäkeskuksesta?
Lääkärien mukaan menetelmä on ollut toimiva, kun he ovat testanneet sitä koetilanteissa.
Terveydenhuoltoon tarvitaan kansalliset, läpinäkyvät periaatteet priorisoinnin tueksi.
Suurin ongelma on järjestelmän pirstaleisuus, sanovat ylilääkärit Leena Repokari ja Laura Häkkinen.
