90 osumaa
Kiinalaisia mielipidevankeja tapetaan sisäelintensä vuoksi, kertoo tutkimusraportti.
Kuolevien potilaiden kanssa työskentelevistä lääkäreistä alle viidesosa kannattaa eutanasiaa, selviää Lääkäriliiton kyselystä.
Toivon lakialoitteen avaavan yhteiskunnallista keskustelua suhteestamme kuolemaan, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Ystäväni vaikea kuolema ja saattohoitokodin ylilääkärin kokemukset vakuuttivat minut, kirjoittaa Petri Riikonen.
Saattohoidon parissa työskentelee Suomessa satoja vapaaehtoisia. 68-vuotias Maija Juntunen sanoo, että vuosien vapaaehtoistyö Pirkanmaan Hoitokodissa on muuttanut hänen ajatusmaailmaansa ja lisännyt tyytyväisyyttä elämään.
Hoidetaan ensin saattohoito kuntoon. Jos se ei riitä, on syytä avata keskustelu avustetusta itsemurhasta, kirjoittaa Heikki Pälve.
Tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet lääkäreistä on joskus lievittänyt potilaan kärsimystä tietäen, että se lyhentää potilaan elämää.
Omaisten kokemusten mukaan saattohoitosuositukset eivät täysin toteudu, kertoo Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.
Kun istuin tunteja äidin sängyn vieressä oivalsin myös sen, miten samanlaisia ovat syntymä ja kuolema, kirjoittaa Marja Heinonen, jonka rakas äiti kuoli hiljattain syöpään.
Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi.
Luonnollisen kuoleman lähestyessä ei pitäisi tehdä epäluonnollisia kuoleman estämispyrkimyksiä, vaan keskittyä arvokkaan kuoleman mahdollistamiseen, kirjoittaa Marina Erhola.
Kun yhteistyö sujuu ja hoitolinjaukset ovat selvät niin lääkäreille kuin potilaallekin, loppuvaiheen hoito perusterveydenhuollossa sujuu paremmin.
Potilaan ja lääkärin tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, onko kuolema paras ratkaisu tilanteessa jossa potilas sitä toivoo, kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen.
Alkoholin terveyshaitat näkyvät potilastyössä valitettavan hyvin. Lääkäriliitto esittää alkoholi-poliittisessa kannanotossaan mm. alkoholin saatavuuden rajoittamista ja hinnan pitämistä tasolla, joka rajoittaa kulutusta.
Lain tarkoitus on turvata kuolemaa lähestyvien potilaiden oikeus kuolla ilman kovia kipuja ja kärsimystä.
Sopivatko 2 500 vuotta sitten kirjoitetut ajatukset tämän päivän lääketieteeseen?
"Vaikka toki toivotaan parasta, on viisasta varautua myös pahimpaan. Tärkeää on se, että hoitosuunnitelmat tehdään ajoissa."
Neiti A oli toivoton tapaus, johon mitkään hoitokeinot eivät purreet ja joka tulisi väistämättä menehtymään syömishäiriöönsä.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, ja varsinkin miehillä pitkä avioliitto tai parisuhde ennustaa pitempää ja terveempää elämää.
?Jossain saatetaan ajatella, että kuollut potilas ei saisi enää tuottaa kustannuksia.?
Saattohoidon tilaa eri puolilla maailmaan on selvitetty 80 maan vertailussa. Suomi on sijalla 20.
Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö.
Tutkijat ehdottavat, että kaikkien päätänsä loukanneiden potilaiden alkoholin käyttö kartoitettaisiin ja tarvittaessa siihen tarjottaisiin hoitoa.
Tulosten perusteella MS-potilaat elivät keskimäärin 76-vuotiaiksi, kun samana vuonna syntyneet ja samalta seudulta kotoisin olevat verrokit elivät keskimäärin 83-vuotiaiksi.
MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 7 000 suomalaista.
Virkkuukoukku aivoissa, kadulle hylätty vauva ja syöpään kuoleva pikkupoika. Tv-sairaalan arki koostuu väkevästä draamasta.
Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan yli 60 % ihmisistä toivoisi kuolevansa kotona. Suomessa tämä lohdullinen ajatus toteutuu kuitenkin hyvin harvoin.
Aikuispotilaiden vaikean syöpäkivun hoitoon ja konsultaatioon keskittyvä palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuoden alussa.
Lääkärin ikä, työkokemus ja taloudelliset kannustimet olivat yhteydessä siihen, mihin hoitoon potilas päätyi.
"Mietin, että mitä minä nyt sanoisin. Eihän minulla ollut sanoja."