213 osumaa
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Muistiongelmia tai sekavuustilaan viittaavia tarkkaavaisuuden häiriöitä voidaan havaita yksinkertaisilla testeillä sairaalassa.
Hoitoon ohjataan vain murto-osa siitä hyötyvistä ikäihmisistä.
Noin neljännes laitoshoidon asukkaista käyttäytyy aggressiivisesti, impulsiivisesti ja levottomasti, kirjoittaa Kaisu Pitkälä.
Hoidon aloituksen viivästyminen diagnoosin jälkeen näytti puolestaan laimentavan hyötyä, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Lääkärin kannalta potilaan todellisen terveydentilan selvittäminen luotettavasti on usein sangen haasteellista.
Verenpaineen hoidon tulee olla hyvin yksilöllistä myöhäisessäkin iässä.
Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 prosenttia, toteaa Kaisu Pitkälä.
Riski ei kasvanut opioidien käytön keston myötä, selviää suomalaistutkimuksesta.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.
Lääkkeitä pitäisi kuitenkin käyttää järkevämmin, huomauttaa asiantuntija.
Mitä enemmän miehet saunoivat, sitä paremmin verenpaine pysyi kurissa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.
Kipu lisää masennusta, joka on itsessään muistisairauksien riskitekijä.
30-vuotias statiinihoito on kohdannut ankaraakin kritiikkiä, vaikka näytöt sen hyödyistä ovat lisääntyneet ja hoito halventunut.
Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.
Tiedonkäsittelyn ongelmia esiintyy jo hyvin varhain ennen muistisairauden diagnosoimista.
On aika arvostaa yöunta, kirjoittaa Timo Partonen.
Terveiden perheenjäsenten seulontaa ei toistaiseksi suositella.
Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista.
Tyypin 2 diabetes on jatkuvasti lisääntyvä kansansairaus, jonka pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Stop Diabetes -tutkimushanke tähtää sairastumisten määrän vähentämiseen.
Mitä useammin saunottiin, sitä pienempi oli dementoivan sairauden vaara.
Masennus haittasi tuoreen tutkimuksen mukaan etenkin työmuistia, episodista muistia ja toiminnanohjausta.
Horjuva identiteetti mittaa itseään muiden odotuksista ahkerasti ja kriittisesti, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Tulokset tekee merkittäväksi se, että suotuisat muutokset havaittiin yli 50-vuotiailla potilailla, joilla oli jo todettu kognitiivisten mielentoimintojen lievä heikentymä.
Raahen kokemusten perusteella 65 vuotta on hyvä ikä neuvolakäynnille.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät kaksi kertaa todennäköisemmin henkilöillä, joiden kuulo ja näkö olivat selvästi huonontuneet.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan uniongelmista kärsivät miehet sairastuvat dementiaan noin 60 prosenttia todennäköisemmin kuin ikätoverit, joilla ei ole uniongelmia.
Nyt julkaistu tutkimus todennäköisesti muuttaa vanhusten verenpaineen hoitotavoitteita ja hoitokäytäntöjä.
Meta-analyysin mukaan heikentynyt kävelystä suoriutuminen ennusti 3–9 vuoden seuranta-aikana dementiaa mutta heikommin Alzheimerin tautia.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenevät nopeammin henkilöillä, joiden aivoissa on pieniä mikroverenvuotoja.
