294 osumaa
Epidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kaikki ihmisyhteisöt surevat vainajiaan rituaalisesti, kirjoittaa Jani Kaaro.
Ikääntyminen tuo uudenlaisia infektiouhkia, kirjoittaa Reetta Huttunen.
Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.
Haitallisten lääkkeiden vähentämistutkimuksista alkaa olla saatu jo runsaasti näyttöä Suomestakin.
Terveyskeskuksissa näkyy eristyksen aiheuttama ahdistus.
Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, jos epäilee vanhuksen kokeneen väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ylilääkäri Minna Pitkänen muistuttaa.
Statiinien käyttö oli yhteydessä vähäisempään kuolemanvaaraan.
Joka kahdeksas lääkäri on kohdannut työssään fyysistä uhkaa vuoden aikana, selviää Lääkäriliiton tutkimuksesta.
Loviisan kotisairaalasta tuli huhtikuun alusta osa Itä-Uudenmaan kotisairaalaa.
Jos raja suljetaan, perusterveydenhuolto uhkaa kaatua.
HUS:n psykiatrian yksiköissä on vahvistettu infektiosairauksien osaamista koronan vuoksi.
Eduskunnassa oleva laki hoitajamitoituksesta betonoi virheen kotihoidon ja hoivakotien välillä.
Tavallisimmat oireet teho-osastolle otettaessa olivat hengenahdistus, kuume ja yskä.
Kuntoutus on liian vähäistä sairaalassa hoitojakson riskeihin nähden.
Proviisori Outi Laatikainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kansallista Haipro-aineistoa kymmeneltä vuodelta.
Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.
Valviran eläkkeelle jäävä johtaja Tarja Holi on urallaan käsitellyt lukuisia potilaan menehtymiseen liittyviä kanteluja.
Intervention jälkeen gerastenia oli vähäisempää usealla mittarilla.
Yksinäinen voi olla, vaikka olisi sosiaalisia kontakteja tai parisuhde tai asuisi palvelutaloyhteisössä.
Taustalla voi olla esimerkiksi suun kuivuminen tai perussairaus.
Tiedonkäsittelyn ja muistitoimintojen muutosten pysyvyydestä ei ole tietoa.
Lääketieteen opiskelijat Kanadassa haluavat lisää opetusta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta terveyteen. Aihe mietityttää myös suomalaisia kandeja.
Hoitotakuun kiristys osoittaa, että terveyskeskusten pelastaminen otetaan vakavasti, sanoo Lääkäriliiton Samuli Saarni.
Sairauksista toipuminen pitkittyy ja toimintakyky heikkenee.
Sairaalassa riski pitäisi arvioida viimeistään toisen hoitopäivänä.
Hyvä kotiuttaminen vaatii keskustelua ja ymmärrystä potilaan olosuhteista, sanoo Jukka Tolonen.
Terveyskeskuslääkäri Inga Tikkisen mukaan lääkärityövoimaa ei ole tarpeeksi.
Liikunta-aktiivisuus vähenee ensimmäisten kouluvuosien aikana myös niillä, jotka aiemmin liikkuivat paljon.
Myös kotisairaanhoidon turvallisuus paranisi, kun tieto liikkuisi paremmin.
