4137 osumaa
– Teknologia on minusta lupaavaa, kertoo syöpätautien professori Akseli Hemminki.
– Olemme taitavia torjumaan tiedon, joka ei sovi maailmankuvaamme, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Suomen ensimmäinen nuorisolääketieteen intensiivikurssi päättyi viikonloppuna.
Nerg puhui maanantaina pidetyssä Ihmisten sote ?tilaisuudessa.
Yleisö tuntuu unohtaneen, että tieteellinen todiste on nimenomaan olemassa siksi, ettei tarvitse luottaa pelkkiin mielipiteisiin ja mutuun, kirjoittaa Saku Pelttari.
Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä julkisessa keskustelussa.
Monet suomalaisetkin ovat omalla rahallaan tilanneet netistä genominsa sekvensointia. En ole varma, osaavatko he sitten tulkita saamiaan tuloksia, kirjoittaa Satu Salonen.
– HUS on perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.
Amerikkalaiset kollegat kertovat tilanteista, joissa he sanovat "älä ota lääkettä tyhjään mahaan" ja tajuavat samalla, ettei potilaalla ole välttämättä joka päivä tarpeeksi ruokaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Uskomushoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009.
Tutkijat suosittelevat penisilliiniallergian tehokkaampaa todentamista laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käytön järkeistämiseksi.
Ortopediaan erikoistuva lääkäri Arne Schlenzka asetti huhtikuussa 2016 päähänsä mustan, pimeänäkölaseja muistuttavan laitteen. Sen jälkeen lääkäriys on vaihtunut tiimin kasaamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja koodaamisen ongelmiin.
– Kunnissa ajatellaan, että mitä enemmän perusterveydenhuoltoon satsataan, sitä enemmän kuntia rangaistaan pienemmillä valtionosuuksilla tulevaisuudessa, Lindén kuvaa.
Psykiatreja on vähän, ja tästä joukosta hyvin pieni osuus on päihdepsykiatreja. OYS:sta puuttuu kokonaan päihdepsykiatrinen yksikkö.
Yllätyin, miten monet ihmiset olivat valmiita uskomaan lääkkeeseen, Lisa Erdman sanoo.
Nuorilla miehillä yhteys oli suorempi kuin naisilla.
Moni aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion jälkeen. Osalla on kokonainen tutkinto toiselta alalta. Lääkärilehti kysyi kahdelta toisen tutkinnon suorittaneelta, miltä lääkisopinnot maistuvat.
– Töitä pitää tehdä paljon, mutta opiskeltavat asiat ovat valtavan mielenkiintoisia, Saila Suominen kertoo.
Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.
Ranska haluaa kouluttaa lisää lääkäreitä.
Yhteishenki saa kiitosta ja kasvavat ryhmäkoot moitteita, kun viiden lääkiksen opiskelijat arvioivat omia yliopistojaan.
Rahalla pääsee lääkäriin, rahatta ei, kirjoittaa Merja Minkkinen.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
Kymmenen vuoden aikana painonhallinnassa onnistui vain neljäsosa nuorista aikuisista.
Ideologinen jännite nivoutuu Yhdysvalloissa Obamacaren tulevaisuuteen. Presidentti Trump haluaa rapauttaa noin 23:a miljoonaa kansalaista hyödyttävän järjestelmän ja on osittain siinä onnistunutkin.
Harvinaisten kromosomimuutosten ja yksittäisten geenimuutosten tutkimisesta tarvitaan lisää kokemusta.
Monet hyvätkin muutokset elämässä käännetään juoruissa negatiivisiksi, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Ymmärrystä on helpompi saada, jos kivusta tulee näkyvää, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Yllättäen kostuttimen käyttö ennusti CPAP-laitteen käyttöä parhaiten.
