349 osumaa
Puristusvoima ennustaa muun muassa valtimosairauksien ja hengityselinsairauksien ilmaantumista.
Narkolepsian kliininen kuva on monimuotoinen ja oirekuva vaihteleva.
Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi viivästyy usein.
Uudet kriteerit helpottavat ja nopeuttavat diagnoosiin pääsyä.
Applen älykellon sykedataa kerättiin yli 400 000 käyttäjältä Yhdysvalloissa.
Painonpudotus hidastaa nivelrikon etenemistä, selviää väitöstutkimuksesta.
Tuberkuloosi nousi otsikoihin, kun HUS:ssa synnytti tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava nainen. Kaksi vuotta sitten Lääkärilehti julkaisi tuberkuloosista laajan katsausartikkelin.
Tärkeintä on tunnistaa päivystysluonteista hoitoa vaativat tilat.
Konsultoinnin vastuukysymykset nousevat esille potilasvahinkojen yhteydessä.
Ryhmä borrelioosipotilaita kommentoi kirjoitusta EU-päätöslauselma hämmentää Lymen borrelioosin hoitoa.
Tietokonekerroskuvauksella saadaan entistä tarkempaa tietoa sepelvaltimoiden tilasta.
Käsien uurteissa näkyy arki ja työ.
Umpilisäketulehdukseen sairastuu elämänsä aikana 7?8 prosenttia ihmisistä.
Euroopan parlamentti on ottanut infektiolääkäreitä kuulematta kantaa Lymen borrelioosin diagnostiikkaan ja hoitoon. Päätöslauselma on monilta osin epätieteellinen ja voi johtaa potilaiden hoidossa väärille ja vaarallisillekin linjoille.
Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista.
HUS:n haavakeskuksen pilotissa on huomattu e-konsultoinnin soveltuvan erinomaisesti vaikeiden haavojen hoitoon.
Suomen valttina on laatu, kun kilpaillaan syöpälääketutkimusten saannista. Siksi tutkimusresurssien riittävyydestä tulisi huolehtia, sanovat asiantuntijat.
Pienten hengitysteiden toimintaan liitetyt impulssioskillometriaparametrit tarjoavat mahdollisen uudenlaisen menetelmän astmapotilaiden seurantaan.
Virtsan irtosolututkimuksen rutiinikäytöstä verivirtsaisuuden tutkimuksena tulisi luopua, kirjoittaa Ossi Lindell.
Tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan nykyään sukupuoli-identiteetin variaatioista eikä häiriöistä.
Suomessa ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Riitta Kaarteenaho ja Tuula Vasankari.
Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
– En mieti saamaani diagnoosia, vaan niitä, jotka saatan näin välttää, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Uudet tutkimusmahdollisuudet ovat muuttaneet töitä kardiologian poliklinikoilla. Tutkimukset vievät yhä enemmän aikaa, ja tulosten läpikäyminen on entistä vaativampaa. Etäkontaktit lisääntyvät.
Alkoholi on akuutin haimatulehduksen tärkein syy.
Meidän pöydällä ihmisellä ei ole enää mitään salaisuuksia. Kaikki paljastuu.
Suurin työ tekoälyhankkeissa on tiedon saattaminen oikeaan muotoon, arvioi HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen.
On tärkeää löytää turvallinen valmiste, jota nainen haluaa käyttää.
Nuorille urheilijoille on joissakin maissa säädetty pakollisia terveystarkastuksia.