349 osumaa
Tuoreet rekisteritiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien nopeasta yleistymisestä Suomessa herättävät kysymyksiä.
Ymmärrän, että lääkäreille on tärkeää määrittää oikea taudinkuva, kirjoittaa Riikka Suominen.
THL kutsui tutkimukseen satunnaisesti valittuja 18–85-vuotiaita kautta Suomen.
Listasimme viime vuosien mielenkiintoisimpia terveys- ja hyvinvointikirjoja.
Tekoäly läpäisee pian lääkiksen kokeet, mutta oikeisiin töihin on matkaa, kirjoittaa Lääkärilehden päätoimittaja Pekka Nykänen.
Tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhuollon käytänteitä.
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
EU:n potilasdirektiivi mahdollistaa muiden maiden kansalaisten saapumisen esimerkiksi syöpähoitoihin Suomeen. Vähentääkö tämä suomalaisten mahdollisuksia saada hoitoa?
Syöpä on yhä useammalle syy matkustaa Suomeen.
– Kallis genetiikka on menneen talven lumia, Markus Perola sanoo.
Potilastyö alkaa 23. tammikuuta.
Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä.
He rkkyys ja negatiivinen ennustearvo olivat hyvät.
Havainto tuo uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään.
Hoivapaikkojen puute ja hoitajapula ovat vain osa ongelmaa.
Pisteytys kliinisen kuvan ja laboratoriolöydösten perusteella johti leikkaukseen harvemmin.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Lasse Lehtonen panostaisi kuolemien vähentämisessä tiedolla johtamiseen.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Husin potilaista yli puolet saa lääkitystä, jossa genetiikka kannattaisi huomioda.
Taudinkuva vaikuttaa muuttuneen, ja keuhkokuumetta esiintyy aiempaa harvemmin.
Kuka keksisi keinon ehkäistä vanhenemista, kysyy Tiina Laatikainen.
Löytö auttaa yksilöllisemmän hoidon suunnittelussa.
Suomessa merkittävin systeeminen sieni-infektio on kandidemia.
Herkkä HPV-testaus poikii lisätutkimuksia.
Muistipoliklinikoiden perustaminen takaisi diagnostiikan ja hoidon tasaisen laadun, kirjoittavat Timo Strandberg ja Anne Koivisto.
Kanadalaistutkimuksessa lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttö kasvoi ensimmäisen pandemiavuoden lopulla.
Määrän lisääntyminen johtuu osin väestön ylipainosta, osin uniapneaan liittyvän tietoisuuden kasvusta.
Tieto saattaa lisätä psyykkistä stressiä ja painetta tehottomiin kajoaviin tutkimuksiin.