923 osumaa
Terveydenhuoltohenkilöstölle ei ole luvassa aukotonta koronatestausta, vaan hengitystieoireisia kehotetaan jäämään kotiin sairastamaan matalalla kynnyksellä.
? Tuntuu erikoiselta olla ensimmäisten sairastuneiden joukossa, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Raittinen sanoo.
Epidemiaan ei ole pitkä matka, uskoo professori Olli Vapalahti.
HUS myös ohjaa koronaviruspotilaiden sijoittamista sairaaloissa.
Suomessa on nyt kolme koronapotilasta tehohoidossa.
Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kustaviin ja uusille alueille Lohjanjärven saaristossa.
Yleensä THL päivittää koodistojaan kaksi kertaa vuodessa. Uusin päivitys on tehty vuodenvaihteessa.
Epidemia on käynnistynyt, mutta huippua odotetaan vasta maaliskuulle.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Vaikeinta koronaviruksen hoidossa oli viestintä, sanoo Lapin infektioylilääkäri Markku Broas.
Vesirokon neuvolarokotuksia jää toteutumatta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemiaohjelmalla.
Seri-tukikeskustoiminta on levinnyt Helsingistä myös muihin yliopistosairaalakaupunkeihin.
Peliongelmaan liittyy voimakkaita häpeän tunteita, jotka estävät avun hakemista. Asiasta pitää siksi vastaanotoilla kysyä. Seulontaa löytyy onneksi hyviä menetelmiä.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Osastohoidon kesto sen sijaan lyheni.
Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä.
Yhä harvempi nuori käyttää alkoholia tai tupakoi.
Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle.
Borrelioosille oltiin 50 vuotta sitten viisi kertaa altistuneempia kuin 2010-luvulla, selviää Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.
Myyriä on nyt runsaasti Itä- ja Etelä-Suomessa sekä ylimmässä Lapissa.
Polioon ei ole parannuskeinoa, mutta tartunta voidaan estää rokotteella.
Tavoitteena on selvittää, antaako toisenlainen rokote suojan jälkitauteja vastaan.
Poikien rokottaminen voisi alkaa ensi vuonna.
Koko maassa 70 prosenttia tytöistä ottaa rokotteen.
Lyhytkin sairaalajakso voi lisätä avuntarvetta.
3 500 suomalaista saa pian tietoa geneettisestä sairastumisriskistään. Kokeilu näkyy vastaanotoilla ympäri maan.
On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.
Kokonaisuutena Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa raportissa myönteisen arvion.
