940 osumaa
Älyrollaatorin avulla läheiset ja hoitohenkilökunta voivat selvittää liikkuuko vanhus tarpeeksi.
Tutkijalla ja päättäjällä on erilainen käsitys tieteestä, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Tutkimus osoittaa, että kaikilla kajoavilla toimenpiteillä on merkittävä lumevaikutus.
Ihosyövät ja paksusuolen syöpä yleistyvät edelleen, monet huonon ennusteen syövät sen sijaan muuttuvat harvinaisemmiksi.
Hoitavan lääkärin vastuun painottaminen työkykyä koskevien ratkaisujen teossa kuulostaa ensi alkuun mielekkäältä, kirjoittaa Jari Turunen.
Kilpaurheilijoiden sydämenpysähdysriskiksi arvioitiin 0,76 tapausta 100 000:ta urheiluvuotta kohti, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Jo tunti liikuntaa viikossa riitti ehkäisemään masennusta, eikä vaikutus enää voimistunut lisättäessä liikuntaa 1,5 tunnista viikossa.
Maailman Lääkäriliitto korostaa, että lääkäreiden tulee paitsi kieltäytyä silpomisesta missään muodossa myös aktiivisesti ehkäistä sitä.
Oireettoman eteisvärinän seulonta on kuuma tutkimusaihe, kirjoittaa Juhani Airaksinen.
Jokainen kapseli oli järsitty ulos pakkauksista kirurgisella tarkkuudella, läpipainopakkauksia pahemmin rikkomatta, kirjoittaa Saku Pelttari.
Erityisen huomattavaa oli toistuvien mikrobilääkehoitojen väheneminen.
Katso kuvagalleria Puolustusvoimien sota-ajan kokoelmasta.
Lakiluonnos kerää sekä kritiikkiä että kiitosta.
Moni kipukroonikko kohtaa perusterveydenhuollossa voimakasta painetta lääkitysten purkamiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Ihmisten rakasta arkiympäristöä muutetaan ja tuhotaan päivittäin, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Lääkeväärennösten tai laadultaan ala-arvoisten lääkkeiden syöminen vaarantaa ihmishenkiä.
Esimerkiksi päiväkotityöntekijöiden vasta-ainestatus tulisi testata jo raskautta suunniteltaessa.
Tutkijat pitävät tuloksia tärkeänä askeleena.
Mikä hoito kuuluu Suomen terveydenhuoltoon ja mikä ei??
Haluan että asiakas tai potilas saa kohtelua, jota hänen kuuluukin saada, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 prosenttia, toteaa Kaisu Pitkälä.
Korjaan mielelläni arkisia, hyväntahtoisia väärinkäsityksiä, kuten tuon otsikossa esitellyn, kirjoittaa Saku Pelttari.
Masennuksen vuoksi eläköityy vuosittain lähes 4 000 potilasta. Heistä vain kymmenesosa on saanut psykoterapiaa, kirjoittaa Marina Erhola.
Runsaasti viljatuotteita ja kasviksia sisältävä ruokavalio näyttää ehkäisevän mikrobiston epätasapainoa.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.
Suomessa nivustyräleikkaukseen liittyvät haava-infektiot ovat onneksi harvinaisempia (1–2 %) kuin Etelä-Euroopassa.
Kipu ei ole mikään turha tunne, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Nykyiset suositukset hoidon kohdistamisesta perustuvat varsin vanhoihin tutkimuksiin.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.