1429 osumaa
Saku Pelttari kirjoittaa rokotevastaisuudesta. "Elämme totuuden jälkeisellä aikakaudella, joka tarjoaa kaikille vaihtoehtoista totuutta aidon tilalle," hän sanoo.
Satu Salonen kirjoittaa valmistautumisesta lääkärin vastaanotolle.
Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastava Jenna Kärpänen muistuttaa, ettei sairaus aina näy ulospäin. Hän hymyilee sitä enemmän, mitä kovemmin häneen koskee.
Rokottamattomien ja rokotettujen lasten herkistymistä seurattiin viiden vuoden ikään asti.
James Allison ja Tasuku Honjo saivat lääketieteen Nobel-palkinnon immuno-onkologisista tutkimuksistaan. Miten heidän saavutuksensa näkyvät arkipäivän syöpähoidoissa?
Apotin ensimmäinen käyttöönotto sujui Peijaksessa viikonloppuna yllättävänkin hyvin.
Sopivalle potilaalle annettu biologinen lääkehoito on kliinisesti kustannusvaikuttavaa, jos lääke säilyttää työkyvyn ja estää sairaalahoitoja.
– Teknologia on minusta lupaavaa, kertoo syöpätautien professori Akseli Hemminki.
Keskenmenon riski riippui annoksesta ja liittyi hedelmöitysajankohtaan.
Monet suomalaisetkin ovat omalla rahallaan tilanneet netistä genominsa sekvensointia. En ole varma, osaavatko he sitten tulkita saamiaan tuloksia, kirjoittaa Satu Salonen.
Amerikkalaiset kollegat kertovat tilanteista, joissa he sanovat "älä ota lääkettä tyhjään mahaan" ja tajuavat samalla, ettei potilaalla ole välttämättä joka päivä tarpeeksi ruokaa, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.
Psykiatreja on vähän, ja tästä joukosta hyvin pieni osuus on päihdepsykiatreja. OYS:sta puuttuu kokonaan päihdepsykiatrinen yksikkö.
Ohihoito on pinnallisesti katsottuna oikealta vaikuttavaa, asiallista ja perusteltua hoitoa. Eri syistä se ei kuitenkaan osu maaliinsa, kirjoittaa Jari Turunen.
Yllätyin, miten monet ihmiset olivat valmiita uskomaan lääkkeeseen, Lisa Erdman sanoo.
Lääkkeen kirkkaan vaaleansininen väri enemmän hämmensi kuin rauhoitti, kirjoittaa Leena Mallat.
Rahalla pääsee lääkäriin, rahatta ei, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
Ymmärrystä on helpompi saada, jos kivusta tulee näkyvää, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Satu Salonen pohtii lääketiedon saamisen ongelmia.
– En mieti saamaani diagnoosia, vaan niitä, jotka saatan näin välttää, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Entä jos valtion budjetin niin sanotut joululahjarahat kohdennettaisiin sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin?
Jopa puolet Alzheimerin tautia sairastavista käyttää jotain psyykenlääkettä, lähes joka viides useampaa yhtä aikaa.
Etukäteen toimenpide jännitti, kohteena oli sentään sydän, kirjoittaa Leena Mallat.
Lääkehoito kannattaa liittää motivoituneen potilaan vieroitukseen tupakasta, vaikka potilaalla olisi psykiatrinen sairaus.
Riski joutua sairaalahoitoon oli 40 prosenttia suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla.
Pakko-oireista häiriötä sairastavilla aikuisilla on heikentynyt luonnollisten tappajasolujen toiminta.
Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinäkuussa kuoli 4 310 suomalaista.
Skitsofreniapotilaan antipsykoottisen lääkityksen lopettamiseen liittyy lisääntynyt psykoottisten oireiden puhkeamisen riski.
Vähättelemättä digitalisaation mahdollisuuksia, onko meiltä unohtumassa, että miten tärkeää potilaalle on kuulluksi tuleminen, kysyy Satu Salonen.
