744 osumaa
Värisokean elämä on saanut pohtimaan vammaisuutta yleensä yhteiskunnassamme, pohtii Hannu Ollikainen.
Edistä terveyttä omassa kunnassasi, kehottaa Tuija Brax lääkäriehdokkaita ja -äänestäjiä.
Soten valinnanvapautta testataan kokeiluhankkeiden avulla.
Uusi tutkimus puoltaa digipalvelun käytön lisäämistä.
Milloin terve ihminen pitäisi leikata vain olemassa olevan riskin takia? kysyy Minna Kaarisalo.
Joillekin potilaille osuu hyviä diagnoosinumeroita. Huonoilla numeroilla ei pärjää ainakaan Kelassa, kirjoittaa Satu Salonen.
Kohta sekvensointi sopii joka kukkarolle. Näkymä on huima, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Tyypin 2 diabetes on jatkuvasti lisääntyvä kansansairaus, jonka pysäyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Stop Diabetes -tutkimushanke tähtää sairastumisten määrän vähentämiseen.
Tunnistatko laskimotukoksen -artikkeli keräsi lähes 100 000 lukukertaa.
Itselleni tuli todellinen joulumieli, kun terveyskeskuksessa oli pantu toimeksi, kirjoittaa Leena Mallat.
Tulokset tekee merkittäväksi se, että suotuisat muutokset havaittiin yli 50-vuotiailla potilailla, joilla oli jo todettu kognitiivisten mielentoimintojen lievä heikentymä.
Tutkimuksessa perinnöllistä alttiutta seulottiin kymmeneltätuhannelta 1–2-vuotiaalta ja heidän vanhemmiltaan.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät kaksi kertaa todennäköisemmin henkilöillä, joiden kuulo ja näkö olivat selvästi huonontuneet.
Ihminen ei voi tietää, miten reagoi äärimmäisissä tilanteissa, ennen kuin on joutunut niihin, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Fyysisen kunnon lisäksi ylipaino oli merkittävä kuolleisuuden ennustaja.
Diabetes lisää parodontiitin riskiä ja parodontiitti puolestaan heikentää diabeteksen hoitotasapainoa.
Resursseja pitää ohjata suolistosyövän seulontaan, kirjoittaa Martti Färkkilä.
Kivunhallintatalossa on kolme huonetta: kipu leikkauksen jälkeen, syöpäkipu ja pitkäaikainen kipu, kirjoittaa Eija Kalso.
Suomessa joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika.
Tutkimus tukee ja vahvistaa Suomessakin käytettyä hoitolinjaa eli vaikeaoireiset potilaat ohjataan verisuonikirurgille.
Ummetus, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat keskeisiä somaattisia syitä lasten ja nuorten pitkittyneille vatsakivuille. Kipujen taustalla voi olla myös psyykkisiä tekijöitä.
Tämä korkealaatuinen real life -tutkimus osoitti, että astman hoito on Suomessa kohtalaisen hyvällä mallilla, mutta aikuisiän astma paranee harvoin.
Hyvä käytös ei ole persoonallisuuden piirre vaan opittu malli, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
Suuren riskin papilloomavirustyypit kestävät yleisesti käytössä olevia instrumenttien puhdistusaineita. Ultraäänivahvistetun vetyperoksidikäsittelyn on todettu toimivan HPV-viruksia vastaan.
Jos alle puolet kutsuista osallistuu tutkimukseen, seulontaohjelman vaikuttavuus heikkenee.
Uudet diagnostiset kriteerit selkeyttävät fibromyalgian diagnoosia ja vaikeusasteen arviointia. Kun diagnoosiin on päästy, voidaan lopettaa turhat tutkimuskierteet.
Paljon televisiota katsovien nuorten miesten sperma näyttäisi olevan heikompilaatuista kuin muiden samanikäisten.
Meta-analyysin mukaan heikentynyt kävelystä suoriutuminen ennusti 3–9 vuoden seuranta-aikana dementiaa mutta heikommin Alzheimerin tautia.
Tutkijat selvittivät, mitä niiden potilaiden elimistössä tapahtuu, joille viljat aiheuttavat oireita, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa.