3741 osumaa
Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resursseja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.
Sairaanhoitaja Johanna Lemivaara kirjaa mobiilisovellukseen potilastiedot jo käyntien yhteydessä. Tämä hyödyttää myös lääkäreitä, tuumaa Jussi Pohjonen.
Arviointi pitää tehdä joka käynnillä erikseen.
Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.
Biosimilaareista toivottiin helpotusta Suomen terveydenhuollon kustannuksiin, mutta niiden määrääminen laahaa muiden maiden perässä.
Liikunnasta on monenlaisten terveysvaikutusten ohella kiistattomasti hyötyä myös syövän ehkäisyssä.
Niin kauan kuin kuolemasta puhumista lykätään, viedään potilaalta ja omaiselta aikaa siihen valmistautumiseen.
Autismikirjon ihmisten riski kuolla itsemurhaan on tutkimuksen mukaan kymmenkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kuuntelu ja yksinkertaiset ahdistuksenhallintakeinot auttavat.
Saatavuushäiriöiden vähenemistä ei ole näköpiirissä.
Taiteen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin saatiin WHO:n tuoreessa raportissa tuntuvaa vahvistusta.
Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat.
Leikkauksella saavutetaan merkittävää kivun lievitystä ja toimintakyvyn parantumista, osoittaa väitöstutkimus.
Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 067 ADHD-diagnoosin saanutta lasta.
Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet kuntiin ohjauskirjeen asiasta.
Lääkäriliiton työryhmä kokosi loppuraporttiin toimenpide-ehdotuksia.
Viime vuonna tehtiin 453 elinsiirtoa.
Kirurgi Sanna Andersson iloitsee, että sai tehdä väitöstutkimuksen kiinnostavasta kliinisestä aiheesta.
Palkinto jaettiin Lääkäri 2020 -tapahtumassa.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Silmälääkärissä käynti on kalleinta Uudellamaalla, lastenlääkärillä käynti edullisinta Etelä-Karjalassa.
Viive voi olla jopa 10?15 vuotta.
Leikkaus näyttää parantavan myös ylipainoisen diabeetikon ennustetta.
Hoitoon pääsy ja hoidon käytännöt vaihtelevat, tietää A-klinikan laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
– On vaikea keksiä perusteluita, miksi malli olisi potilaan kannalta paras, sanoo professori Lasse Lehtonen HUS:sta.
Yhden lääkärin työpanos vuodessa kuluu palautettaviin tai mitätöitäviin uusintapyyntöihin Riihimäellä.
Lääkehoidon seurantaa ja lopettamista pyritään ohjeistamaan aiempaa tarkemmin.
Sydänkuolemat vähenivät 56 prosenttia.
Mallista ei vaikuta olevan minkäänlaisia hyötyjä potilaille tai palvelujärjestelmälle, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Omaisten tyypillinen virhe on tivata, muistaako muistisairas hänet tai jonkin menneisyyden tärkeän tapahtuman.
