566 osumaa
Huonon hoitotasapainon riski löytyy koneoppimisen keinoin.
– On surullista, jos aihe tulee ensimmäistä kertaa vastaan siinä vaiheessa, kun vahinko on sattunut, sanoo Maiju Welling.
On vaikea perustella, että potilaita ohjataan tutkimatta etävastaanotolta sairaalapäivystykseen, kirjoittaa Jan Schugk.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Lääkärilehti kysyi, aikovatko kotimaiset yksityislääkärifirmat perustaa lääkärikeskuksia EU/ETA-maihin terveysmatkaileville suomalaisille potilaille.
Tilannekuvan mukaan ainakaan ICT:ssä ei saada kaikkea vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi.
Varhainen työhön paluu olisi usein tärkeä osa hoitoa ja kuntoutumista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty, kirjoittaa Jan Schugk.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Biologiset astmalääkkeet vähentävät suun kautta otettavaa kortisonilääkitystä tuntuvasti.
Taustalla usein mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Yksityisen sektorin listalla kärkijoukossa on myös antibiootti.
Erilaisten räätälöitävien kuntoutusmoduulien joustava yhdistäminen on tulevaisuutta, kirjoittaa Jari Turunen.
Tietoturva-asioita harjoitellaan terveydenhuollossa ja jokaisen pitää tietää, mitä tehdä, kun jotain sattuu.
Suositus kokoaa uuden tekonivelkirurgiaa koskevan lääketieteellisen tutkimustiedon ammattilaisten käyttöön.
Kivun hoito ja tutkimus tarvitsevat motivoituneita osaajia ja resursseja, kirjoittaa Eija Kalso.
Työkyky on työn vaatimuksiin suhteutettua toimintakykyä, kirjoittaa Jan Schugk.
Ylilääkäri Jura Numminen Taysista näkee, että siedätyshoidon käyttöä tulisi edelleen lisätä.
Taide onkin kuin käänteinen panoptikon, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
Stressin hallinnasta emme muista leikkilauluja, koska sellaisia ei ole.
Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.
Syövän kustannukset Suomessa -verkkotyökalulla syövän kustannuksia voi tarkastella esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaisesti.
Työkyvyn tarkistuspisteitä tulee lisää työterveyshuoltoon.
Suomalaisille erikoislääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin kilpirauhasvalmisteiden käyttöä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että potilailla, joilla vajaatoimintaa ei ole.
Äänen käheys johtuu joko äänihuuliraon sulun tai limakalvon värähtelyominaisuuksien häiriöstä.
Lääkkeiden käytön vähenemisestä syntyi noin 3,4 miljoonan euron säästö.
Odottajien kilpirauhasongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan aikaisempaa paremmin.
Apteekkariliitto esittää, että lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ulotetaan myös biologisiin lääkkeisiin.
Työryhmän mukaan palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulee kehittää.
Vahingoista ilmoitettiin edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa.
Pakopelissä nuoret ratkovat arjen pulmia.