4137 osumaa
Kolme lääkäriä kertoo, miten meneillään oleva valinnanvapauden kokeilu on vaikuttanut heidän työhönsä. Terveyskeskuslääkärien arki jatkui ennallaan. Kiuruvedellä yrityksen perustanutta lääkäriä ei työn hallinnan puute enää vaivaa.
Rutiinit helpottavat, kun ei muuten jaksaisi. Ne voivat myös lievittää lääkkeen pistämisen kipua, huomasi Petri Riikonen.
Useimmiten projektion kohtaa, hävettävää myöntää, oma äitini, kirjoittaa Riikka Pulkkinen.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Joskus tulos voi jäädä kokonaan katsomatta ja kertomatta.
Miten peli- tai nettiaddiktioon pitäisi suhtautua? Tätä pohtii Joona Taipale näkökulmakirjoituksessaan.
D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.
Sairaanhoitopiirien hallitukset eivät näytä nauttivan arvostusta, arvioi Hannu Ollikainen.
Harrastus voi tuoda elämään tärkeää sisältöä, jota ei ehkä työssä saa, kirjoittaa Sari Hannukainen.
Nuorten autonomian tukeminen ehkäisi masennusta.
Uudet digitaaliset terveys- ja apteekkipalvelut eivät ole suomalaisille ainakaan vielä yhtä tärkeitä kuin fyysiset terveys- ja apteekkipalvelut, ilmenee Tuhat suomalaista -tutkimuksen tuloksista.
Seuraavaksi laitetta testataan kenttäolosuhteissa Pohjois-Tansaniassa.
Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana epilepsian oirekuvaa, kirjoittavat Kati Rantanen ja Kai Eriksson Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.
Lääkäri kehittää jatkuvasti omaa tietopohjaansa, palauttaa mieleen tietoa ja hakee sitä tietokannoista, kirjoittaa Saku Pelttari.
Kansainvälisesti suomalaiset hoitotulokset ovat hienoja, vaikkei tuloksia suurina yhteisaineistoina ole juurikaan julkaistu.
Vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta ja auttamisen halusta motivoituneet potilaat kun ovat tosiaan voimavara terveydenhuollolle, kirjoittaa Satu Salonen.
Rajansa on silläkin, paljonko terveydestä kannattaa maksaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Terveystiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Pystymmekö hyödyntämään sitä järkevästi vai hukummeko tietotulvaan?
Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen nopeuttaa potilaiden kotiutumista.
Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä, kirjoittaa Osmo Saarelma.
Moniläiskäinen erythema migrans on selvästi yleistynyt Suomessa, arvioidaan katsausartikkelissa.
Nusinerseeni-hoito auttaa SMA-tautia sairastavia potilaita, mutta lääke on erittäin kallis.
Koneisto hoitaa heikkoakin, mutta kuuntelee vain vahvaa, kirjoittaa Hannu Ollikainen.
Harmaita hiuksia on luvassa niin lääkäreille kuin sairaaloiden johdollekin.
Kipu ei ole mikään turha tunne, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.
Sen sijaan riski sairastua kohdunrungon syöpään tai munasarjasyöpään oli pienentynyt. Väitöstutkimuksen aineistossa oli hormonikierukkaa runsaiden kuukautisten hoitoon käyttäneitä naisia.
Uudentyyppinen norovirus aiheutti vatsatautiepidemian risteilyaluksella, selviää THL:n vuosiraportista.
