1439 osumaa
Lääkärilehti kysyy, Taneli Puumalainen vastaa.
Aalto-yliopisto: Peli sopii myös kuntouttavaan työhön.
Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä.
Todennäköisesti aiemmissa tutkimuksissa lääkehoitoon johtanut häiriö on ollut muistisairauden varhainen oire.
Vahvan tieteellisen argumentin voi esittää monella tavalla, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Heini Kärkkäinen on päätynyt anoreksian ja mielenterveysongelmien vuoksi sairaalahoitoon kaksi kertaa. Jaksot pelastivat hengen, mutta muistiin jäi lääkärin sanoja, jotka hän mieluiten unohtaisi.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus tulee aluksi taata monisairaille, kirjoittavat Tuomas Koskela ja Juha Auvinen.
Miksei sairastavuus voisi osittain olla ylisukupolvista perintöä, kysyy Sirpa Kähkönen.
Isä tarjoaa sosiaalista tukea sekä puolisolle että lapselle.
Laajan rekisteritutkimuksen selkeä tulos yllätti tutkijatkin.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen.
Lääkärilehti kysyi, aikovatko kotimaiset yksityislääkärifirmat perustaa lääkärikeskuksia EU/ETA-maihin terveysmatkaileville suomalaisille potilaille.
Havainto tuo uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään.
Kiinteistön omistaja on otettava riski huomioon – usein tartunnan saa omasta kodista.
Useimmiten lääkkeelliseen aborttiin ei tarvita sairaalan seiniä, kun uusi laki ei sitä enää vaadi.
Valistustyö ja riskiryhmien rokotukset ovat todennäköisesti tepsineet, tarkkaavaisuus silti edelleen tarpeen.
Matkailijat tuovat yhä useimmiten tietämättään antibiooteille resistenttejä bakteereja, todetaan tiedepääkirjoituksessa.
Vaikeaa epilepsiaa sairastava Nina Teerimäki on tyytyväinen toimivaan vuorovaikutukseen lääkärien kanssa.
Hoidon ongelmatilanteista konsultoidaan infektiolääkäreitä usein.
Pandemia-ajasta voisi omaksua parhaat opit, jotta lasten infektioita saataisiin rajoitettua.
Tuhkarokko ei levinnytkään Suomeen, rokotusohjelman notkahdus korjattu.
Digiälyn kehitysloikan toivotaan helpottavan työtaakkaa – ja pelätään vievän työt.
Jos tapauksia ei tunnisteta, jää tartunnalle altistava ongelma korjaamatta.
Ainakin osalla potilaista suolisto voi olla taudin muiden oireiden ja patogeneesin taustalla.
Käyttäjien absoluuttinen lukumäärä on kasvanut edelleen.
Mielipiteet ovat vahvistuneet molemmissa ääripäissä.
Lääkärien mukaan menetelmä on ollut toimiva, kun he ovat testanneet sitä koetilanteissa.
Pitkäaikaisoireet kuormittavat etenkin perusterveydenhuoltoa.
Lapsi oli edeltävän viikon aikana avannut puhelimen keskimäärin 120 kertaa päivässä, kirjoittaa Silja Kosola.
Taudinkuva vaikuttaa muuttuneen, ja keuhkokuumetta esiintyy aiempaa harvemmin.
