Kommentit
-
Ymmärrys ihmisestä lisääntyy – vai lisääntyykö?
Kukaan ei muista, että sama keskustelu käytiin 15 tai 20 vuotta sitten, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.
-
Miksi rikosepäilystä ei ilmoiteta?
Pahaa on vaikea tunnistaa, kirjoittaa Janna Rantala.
-
Isäntänä tietotekniikka, renkinä lääkäri?
Onko tulevaisuuden terapeutti Pepper-robotti, joka ?ymmärtää? ihmisen tunnetiloja? ihmettelee Minna Kaarisalo.
-
Taival lie hankala – olkoon vaan, kyllä maakunta auttaa
Maakunta näyttää olevan ratkaisu kaikkeen. Minäkin haluan oman maakunnan! kirjoittaa Kristiina Patja.
-
Ei ole samantekevää, millaisten kuvien keskellä elämme
Stereotyyppinen kuvasto alleviivaa nuoren kuristavaa hämmennystä, oli sen aiheuttaja sitten hörökorvat tai valtavirrasta eroava seksuaalisuus, kirjoittaa Miila Halonen.
-
Murrosajat testaavat ihmisen etiikan
Ihminen ei voi tietää, miten reagoi äärimmäisissä tilanteissa, ennen kuin on joutunut niihin, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.
-
Päivystys on päivystyshoitoa varten
Yhteispäivystyksen ruuhkautuminen on ongelma, johon voidaan vaikuttaa ennen kaikkea lisäämällä muita palveluja ja vastaanottoaikoja perusterveydenhuollossa.
-
Rajapinnoilla
Viikko päättyi kuten alkoi, elvytykseen, kirjoittaa Maria Heliste.
-
Toimintakyvyn tavoitteet keskiöön kuntoutuksessa
Kuntoutus on julkisissa palveluissa jonkinlainen kummajainen. Siitä ei näytä kukaan vastaavan, mutta kaikki tuntuvat sitä osaavan. Tavoitteita olisi kuitenkin syytä miettiä tarkemmin.
-
Unohdetaan erikoisalat – tehdään palvelulupaus!
Lääkärin valitsemista helpottaisi kovasti, jos ei tehtäisi niin numeroa siitä erikoisalasta, uskoo Janna Rantala.
-
”Mitä hyötyä minusta enää on?"
Yhteiskunta, jolla ei muka ole varaa arvostavaan ja yksilölliseen vanhustenhoitoon, on sekä epäonnistunut että valheellinen, kirjoittaa Johannes Enroth.
-
Bioetiikan tutkijat ehdottavat eettisen keskustelun ryhmiä sairaalaosastoille
Eettisen keskustelun ryhmiin kokoontuisi sekä asianomaisia että muita, kuten potilaan hoitoon nähden ulkopuolisia hoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sairaalapastoreita ja potilaita tai omaisia, ehdottavat bioeetikot Heikki ja Salla Saxén.
-
Ylihoitoa voidaan välttää puhumalla
Kun kokonaistilannetta ei onnistuta arvioimaan ajoissa, ambulanssiralli pyörii ja kuolema kohdataan enemmän tai vähemmän kaoottisesti ja ei-toivotuissa paikoissa., kirjoittaa Päivi Hietanen.
-
Vihaa ja puhetta siitä
Suomessa vihataan nyt paljon. Mitä tämä viha oikein on? kysyy Sohvi Mäntykoski.
-
Vatsaelinsairauksien kirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?
Resursseja pitää ohjata suolistosyövän seulontaan, kirjoittaa Martti Färkkilä.
-
Kivunhallintatalo on avannut ovensa
Kivunhallintatalossa on kolme huonetta: kipu leikkauksen jälkeen, syöpäkipu ja pitkäaikainen kipu, kirjoittaa Eija Kalso.
-
"Olisi niin paljon helpompi kestää jos löytyisi syyllinen"
Oman perheeni tragedia on herännyt henkiin joka ikisen kerran, kun työssäni kohtaan ahdistuneen tiikerivanhemman syyllistä metsästämässä, kirjoittaa Hanna Nohynek.
-
Käykö nauru aseesta?
Tasa-arvonäkökulmaa olisi pidettävä esillä jatkuvasti ? vaikka ärsytyskynnys ylittyisi, kirjoittaa Ulla Järvi.
-
Keitä ne on, ne sankarit
Uskokaa tai älkää, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta löi minut ällikällä, kirjoittaa Pauliina Paananen.
-
Miksi kaikkia potilaita ei oteta päivystykseen?
Isojen yhteispäivystysten ruuhkautuminen suuren ei-kiireellisten potilaiden määrän vuoksi vaarantaa vakavasti sairaiden potilaiden hoidon.