46 osumaa
Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.
Keuhkovaltimoiden verenpainetautia ja keuhkofibroosia sairastava Eeva-Liisa Peltonen toivoo, että lääkärit kertoisivat asiat selkokielellä.
Yksikään tutkimuksista ei sisältänyt voimaharjoittelua.
Lievät masennuksen, ahdistuksen ja uupumisen muodot vaikuttavat lisääntyneen kuin levä Itämeressä, kirjoittaa nuorisolääkäri Silja Kosola.
Lääketieteen pariin on monta polkua. Ratkaiseva askelma voi löytyä vaikka voimailusalilta.
Aktiivisesti liikuntaa harrastanut Samuli Tani ihmetteli, miksi kunto romahti äkillisesti niin, että roskapussinkin nostaminen oli ylivoimaista.
Erityisesti vähän liikkuvia kannattaa patistaa liikkeelle, kirjoittaa Tuomas Kiviniemi.
Tutkimuksen mukaan muun muassa tarkkaavaisuus ja muisti kohenee.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvaa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.
Liikunta saattaa olla jopa luultua parempi ja nopeampi apu vaikeasti hoidettavaan verenpaineeseen, tuore tutkimus osoittaa.
Ajatus ?monipillerin? hyödystä valtimotautien ehkäisyssä terveillä ihmisillä saa tukea tuoreesta tutkimuksesta. Joskus tosin monopillerikin riittäisi.
Suomalaistutkimuksen tulokset kannustavat tavallisia huonokuntoisia kansalaisia liikkeelle.
Kati Länsikylä tunsi jääväänsä tyhjän päälle lukuisten kysymysten kanssa, kun kuuli sairastuneensa harvinaiseen tautiin. Hän ryhtyi hakemaan aktiivisesti tietoa, ja oikea lääkitys löytyi kokeilemalla kahdeksan vuoden aikana.
Ilkka Vuoren kirja Liikuntaa lääkkeeksi on tiiliskiven kokoinen teos täynnä painavaa asiaa. Liikunta on yksinkertaisin ja halvin apu useampaan vaivaan kuin muistamme.
Useimmiten suonikohjut ilmaantuvat pohkeiden yläosiin ja aiheuttavat päivän mittaan turvotusta jalkoihin. Oireet ovat pahimmillaan illalla.
Tutkimus osoitti liikunnan vähentävän ns. bronkiaalista hyperaktiivisuutta, eli parantavan astmaatikkojen hengitysteiden toimintaa.
Turvotus on yksi tavallisimmista vatsaoireista. Osalla potilaista esiintyy vain turvotuksen tunnetta, osalla turvotus on näkyvää.
Vanhusten kaatumista ja sen ehkäisyä on tutkittu valtavasti, mutta tällä hauraalla, suuren riskin kohderyhmällä tulokset ovat olleet ristiriitaisia
Mitä kaikkea potilaalta kysytäänkään vastaanoton aikana?
Säännöllinen liikunta ja laihduttaminen ovat lonkkanivelrikon hoidon perusta.
Levinneen taudin ennuste on nykyisin 19 kuukautta, valikoiduissa potilasaineistoissa yli kaksi vuotta. Ennusteeseen vaikuttavat levinneisyys, erilaistumisaste sekä oireiden esiintyminen.
Tutkimus todentaa aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan liikunta todella parantaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään vanhana myös niillä, jotka ovat jo haurastuneet ja joiden toimintakyky on heikkenemässä.
Kun Marja Suonpää sai yli 30 vuotta sitten epilepsiadiagnoosin, hän päätti elää niin täyttä ja tavallista elämää kuin mahdollista. Kokemukset terveydenhuollosta ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen.
Raskausaikaan sopivia selkäystävällisiä lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely, hiihto ja uinti.
Liikuntaa lääkkeeksi palstalla pohditaan auttaako liikunta unihäiriöihin.
Erityisen runsaasti sairaalahoitoa vaativat niinkin arkiset tapaturmat kuten kaatumiset.
Kesäloma ja matkustelu kuuluvat yhteen. Matkaan kannattaa valmistautua huolella. Nyrkkisääntönä on: mitä kauemmas olet menossa, sitä aikaisemmin valmistelut pitäisi aloittaa.
Mikä laskimotukos oikeastaan on ja miten sen tunnistaa? Kysymyksiin vastaa keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Kirsi Laasila.
Työpaikan turvallisuuteen vaikuttavat siisteys, riittävä valo, tilanteeseen sopivat jalkineet ja varoitusmerkit.
