665 osumaa
Moni kipukroonikko kohtaa perusterveydenhuollossa voimakasta painetta lääkitysten purkamiseen, kirjoittaa Sirpa Tahko.
Ketamiinin käyttöä itsetuhoisten potilaiden hoidossa ensiapupoliklinikoilla olisikin tarkoituksenmukaista lisätä.
Olemme vaarallisen taipuvaisia tekemään mitä meiltä odotetaan, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Maassa on enää yksi lääkäri 7 000 asukasta kohden.
Edes gynekologit eivät saa kunnollista oppia seksuaalilääketieteestä.
Olisiko syytä suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia? kysyy Pertti Saloheimo.
Miten peli- tai nettiaddiktioon pitäisi suhtautua? Tätä pohtii Joona Taipale näkökulmakirjoituksessaan.
Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.
Digitalisaation vaikutuksista aivoihin tiedetään vielä varsin vähän, ja tieto on sisäisesti ristiriitaista.
Ohjeet ovat sellaiset, että liikennelääketieteen erityispätevyydenkin suorittaneen on vaikea saada niistä selvää, sanoo aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka.
Turvapaikanhakijoiden itsemurhia ehkäistään vastaanottokeskuksissa aktiivisesti.
Hoito voisi ehkäistä kirurgisten toimenpiteiden tarvetta ja psyykkisiä ongelmia.
Inhimillinen mielemme kysyy ennemmin tai myöhemmin, onko teko tahaton tai tuottamuksellinen.
SSRI-lääkkeet näyttävät ovat tehokkaita, kun perusteettomasti joko pelkää tai tietää olevansa sairas.
Vuonna 2015 lääkäriksi valmistunut Erfan Jahangiri yhdistelee sujuvasti julkista ja yksityistä työtä.
Esimerkiksi fibromyalgiaa on alettu ymmärtää entistä paremmin, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Nallesairaala antaa lääketieteen opiskelijoille valmiuksia leikki-ikäisten kohtaamiseen.
Kaksivuotinen hanke on vakinaistettu. Tärkeää on ollut myös vähentää potilaiden leimautumista.
Ulkopuolisen näkökulma on aina rajoittunut, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Psykiatriset häiriöt johtavat harvoin pysyvään ajokyvyttömyyteen, pohtii Psykiatriyhdistyksen pääsihteeri Jukka Kärkkäinen.
Perun Limassa köyhien asuinalueella terveydenhuolto on kuin Suomessa sata vuotta sitten.
Asiantuntija pitää ajoterveyden valvonnan vähentämistä huolestuttavana.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä selvitettiin 26 maassa.
Uhmaiät, lyhytkestoiset käytösoireet ja rajojen kokeilu kuuluvat lapsen kehitykseen, voimakas ja pitkäkestoinen väkivaltainen tai epäsosiaalinen käyttäytyminen eivät.
Uudet mielenterveyden häiriöihin tarkoitetut lääkkeet vaikuttivat mielisairaanhoitoon mullistavasti 1950- ja 1960-luvun taitteessa.
HYKS:n lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikössä on saatu vähennettyä potilaiden osastohoidon tarvetta.
Lapsen paino on terveydentilan mittari siinä missä pituus, näkö tai kuulokin – poikkeamiin on velvollisuus puuttua. Mutta miten?
Tara Sampallin mukaan Suomessa ei kuunnella potilaita hoidon kehittämisessä ja oireita hoidetaan yksiulotteisesti psyykkisinä.
Kun nuori ei tule terapiaan omasta aloitteestaan, hän saattaa kyseenalaistaa hoidon tarpeenkin.
Ihmettelin mielessäni miksei lääketieteen pääsykokeisiin ole sisällytetty minkäänlaisia psykologisia testejä tai haastattelua, kirjoittaa Saku Pelttari.