1678 osumaa
Ruohonjuuritasolla näkee asioita, joihin haluaisi vaikuttaa, mutta keinoja ei ole, kirjoittaa Heidi Wikström.
– Miksi puhumme ilmastonmuutoksen yhteydessä edelleen vain kuluttajavalinnoista, ihmettelee Jussi Valtonen.
Käypä hoito -suosituksessa muun muassa ehdotetaan riskiryhmiin kuuluville laboratoriotestiä.
Peliongelmaan liittyy voimakkaita häpeän tunteita, jotka estävät avun hakemista. Asiasta pitää siksi vastaanotoilla kysyä. Seulontaa löytyy onneksi hyviä menetelmiä.
Uuden lastensairaalan tukisäätiö rahoittaa alussa keskuksen henkilöstökulut.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu runsaasti kromosomien mosaikismia varhaisissa alkioissa.
Ajatus 11-vuotiaan lapsen itsetuhoisuudesta kauhistuttaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Aalto-yliopiston kehittämän laitteen anturit voidaan asettaa potilaan pään pinnalle.
Laajoja epidemioita on ollut eri puolilla maailmaa.
Hemoglobiinilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä.
? Aletaan mennä siihen, että uudet lääkkeet maksavat saman verran kuin asunnot Helsingin kantakaupungissa, sanoo Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen sanoo.
Valtaosalla tehohoidetuista lapsista on viiden vuoden kuluttua hyvä elämänlaatu.
Päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun.
Pöksyt voivat antaa lääkärille ja vanhemmille tietoa vauvan uniongelmista.
Alttius sairastua ja kuolla infektiotauteihin kohoaa.
Janakkalan kunnassa on toteutettu koululääkärin työtä uudella tavalla.
Suolistoloisen häätöhoito ei korreloi lasten kliiniseen paranemiseen.
Polioon ei ole parannuskeinoa, mutta tartunta voidaan estää rokotteella.
Nuorimmat saavat myös ADHD- ja kehitysvammadiagnoosin useammin.
Jos ei sulje silmiään tai käännä päätään, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näkee kyllä kaikkialla, kirjoittaa Silja Kosola.
Hoitoja on tehty tähän asti lähes yksinomaan yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla.
Tutkimus selvitti synnytystavan vaikutuksia vauvan suoliston bakteereihin.
Lapsuudessa opittu kiintymyssuhde vaikuttaa potilaan kohtaamiseen, kertoo Jari Sinkkonen.
Riski on suurentunut etenkin jos äiti käytti lääkettä ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana.
Bakteeriflooramme vaikuttaa elämäämme ? sekä fyysisiin että henkisiin ominaisuuksiin ja sairauksiin, kirjoittaa Johannes Enroth.
Vauvaiän suurentunut metioniinipitoisuus näyttää löytävän oikean potilasryhmän.
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lihavilla kahdeksankertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Verenkierron molekyylit voivat tarjota mahdollisuuksia taudin varhaiseen ennakointiin.
D-vitamiinin riittävä saanti on kuitenkin tärkeää puutostilojen ehkäisemiseksi ja luuston terveydelle, kirjoittavat Matti Hero ja Tiina Laatikainen.
Mielikuvat itsestä riittävän hyvänä äitinä voivat puuttua.