1679 osumaa
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on huolissaan suomalaisten henkisestä hyvinvoinnista. Terveyden suuri uhka on korvien välissä.
Järjestelmämme toimii niin, että ihmisen on itse osattava etsiä apua ja sitä saa usein vasta taistelun kautta, kirjoittaa Miila Halonen.
Yhä useampi tavallinen kuntoilija turvautuu aineisiin parantaakseen suoritustaan. Häpeä ja kirjavat oireet vaikeuttavat käyttäjien tunnistamista.
Tutkimustulos tukee teoriaa, jonka mukaan suoliston mikrobiomi muovaa imeväisen immuunijärjestelmää.
Eriarvoisuuttakin hämmentävämpää on, kuinka heikosti se tunnistetaan, kirjoittaa Jussi Valtonen.
Riskitekijöinä korostuivat raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, erityisesti raskauspahoinvointi ja kivulias synnytys.
Lasten käytöshäiriöiden hoitoon on näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita, mutta tukea tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa niihin pääsyssä.
Tärkeintä on tunnistaa päivystysluonteista hoitoa vaativat tilat.
Perätarjontasynnytysten rutiininomaista hoitoa keisarileikkauksella ei voida suositella, arvioidaan Lääkärilehdessä julkaistussa artikkelissa.
Lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia.
Tämä on tuhansien tyttöjen tarina maassa, jossa turisteille hymyillään niin kauan kuin siitä maksetaan.
MPR-rokotteen kattavuus on parantunut eniten.
Nuorten mielenterveyspalvelut keskittyvät liiaksi erikoissairaanhoitoon. Lisäksi tutkitusti tehokasta, fokusoitua traumaterapiaa ei ole tarjolla nuorille riittävästi.
Tor-verkossa ohjataan sivulle, jossa tarjolle tulee kaksi englanninkielistä linkkiä omahoitoon
Hyväksikäytöstä voi toipua.
Ongelmiin puuttuminen parantaa potilaan elämänlaatua.
Oppilaalla on aina oikeus koulunkäyntiin. Tarvittava tuki on aloitettava viiveettä.
Ihmisalkion geenien muuntelijaa voi odottaa kuolemantuomio.
Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen kiintymyssuhdehäiriöön.
Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.
Koululaisten allergiaruokavaliot voidaan vähentää alle puoleen, selviää tutkimuksesta.
Käsien uurteissa näkyy arki ja työ.
Äärisäät vaikuttavat terveyteen suoraan ja epäsuoraan. Lääkärikoulutuksessa ei ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia vielä laajasti huomioida.
Umpilisäketulehdukseen sairastuu elämänsä aikana 7?8 prosenttia ihmisistä.
Leikki-ikäiset lapset ovat saaneet influenssarokotteita selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
Äidin vuorokausirytmi on yhteydessä lapsen unirytmin kehitykseen, selviää suomalaistutkimuksesta.
Valtionavustuksella tuetut palvelut sisältävät monipuolisesti laitos- ja avokuntoutusta.
Suomalaisen onnen sielunmaisemassa kamarissa viipyilee suloinen lämpö ja perinne siirtyy sukupolvelta toiselle, kirjoittaa Hanna Nohynek.
Kampanjassa on mukana 14 järjestöä.
Kehitysmaissa tuhkarokko on edelleen yleisimpiä lasten kuolinsyitä, kirjoittaa Merja Minkkinen.